The article addresses the ongoing debate about the origins of biopolitics. While Foucault’s analysis of biopolitics approached it as a modern rationality of government, Agamben’s Homo Sacer series presented biopolitics as having a longer provenance, dating back to the antiquity. These polar positions are not mutually exclusive but coexist in these and other theories of biopolitics, which approach its object as both modern and ancient, having its chronological origin in the eighteenth to nineteenth centuries yet also possessing a prehistory of (...) precursors. The article interprets this dual origin in terms of Paolo Virno’s theory of historical temporality, which distinguishes between the chronological past of historical events and their potential past, which accompanies and is negated in them. Coexisting with its own unrealized potential, every historical event remains incomplete and extends itself both backwards and forwards, positing its precursors and prefiguring its future outcomes. While modern in the chronological sense, biopolitics is retrospectively inscribed in a longer historical lineage, its antecedents easily identifiable in the history of political thought. Finally, we apply this approach to Virno’s own account of the history of biopolitics, questioning his identification of past potential with labour-power. (shrink)

The aim of this article is to demonstrate that even if Popper’s and Patočka’s interpretations of Plato originate in philosophical and intellectual traditions that have nothing or very little to do with each other, they share a common target, that is, modern biopower, which culminated in twentieth-century totalitarianism. If we examine Popper’s and Patočka’s interpretations of Plato from a biopolitical angle, it is possible to view them in a new light, that is, as two different, even opposing, intellectual and philosophical (...) approaches to the very same tragic events that European culture and politics experienced in the twentieth century. Despite the radically divergent results of their readings, Popper and Patočka share a starting point, that is, the effort to outline a genealogy of European cultural and intellectual history in the light of Plato. The first section of this article explains why and to what extent Popper’s and Patočka’s interpretations can be considered genealogical readings. The second section elaborates on their different approaches to the relationship between justice and power in Plato. The third section concentrates on the relationship between Plato and twentieth-century biopower. (shrink)

”Rotu” mielletään usein pelkästään biologiseksi käsitteeksi. Niinpä rasismista syytetyt toisinaan puolustautuvat julkisuudessa sanomalla, että he eivät ole biologisten rotuoppien kannattajia, vaan esimerkiksi vain kannattavat kulttuurien oikeutta olla erilaisia. Historiallisissa yhteyksissä menneiden aikojen ajattelijoita saatetaan puolustaa sillä, että he eivät olleet ainakaan biologisia rasisteja. Erottelun taustalla on olettamus, että biologiaa koskevat ja kulttuuria koskevat käsitykset voidaan ongelmattomasti erottaa toisistaan. Tämän esityksen yhtenä pyrkimyksenä on pohtia biologia vs. kulttuuri -erottelun merkitystä rotua koskevissa käsityksissä, ja problematisoida sitä. Tarkastelun aineistona käytetään 1800-luvun lopun ja (...) 1900-luvun alun vaikutusvaltaisimpia ”klassisia” rotuteorioita. Näitä näkemyksiä luonnehditaan yleensä ”biologisiksi”. Vaikka rotuteorioiden juuria on etsitty antiikista saakka, ja vaikka eri vuosisatojen ajattelijoilta on helppo poimia rotuennakkoluuloja heijastavia kommentteja, tarkasteltuna ajanjaksona laskettiin se teoreettinen perusta, joille esimerkiksi 1930- ja 1940-lukujen rasistiset käytännöt rakennettiin. Harva enää vaivautuu lukemaan tuon aikakauden rotuteoreetikkoja tai edes tunnistaa heidän nimensä: rotuteoriat ovat tyypillistä pseudotiedettä, vailla itsenäistä älyllistä arvoa. Kuitenkin johtavien rotuteoreetikkojen kirjoitukset käännettiin aikanaan useimmille eurooppalaisille kielille, ja niitä myytiin satoja tuhansia kappaleita. Rotuajattelusta tuli liberalismin, sosialismin ja kommunismin kaltainen vaikuttava yhteiskunnallinen virtaus. Sen historiallisesti tunnetuin ilmaus oli Saksan kansallissosialismi, mutta lähes kaikissa Euroopan maissa – ja monissa Euroopan ulkopuolisissa maissa – syntyi paikallisesti värittyneitä versioita rotuopeista. Useimmissa maissa nämä opit syntyivät jo ennen kuin kansallissosialismista tuli Saksan hallitseva ideologia. Yhtäältä rotuopit sekoittuivat vanhempiin, kielellisesti ja kulttuurisesti muotoiltuihin nationalismin versioihin. Toisaalta ne kytkeytyivät usein biologisin käsittein muotoiltuihin ideoihin rodun parantelusta. Silti rotuopit erottuvat käsitteellisesti ja teoreettisesti sekä ”pelkästä” nationalismista että ”pelkästä” rotuhygieniasta. Tämän esityksen muina tavoitteina on pyrkiä muodostamaan historiallisesti ja filosofisesti täsmällisempi käsitys rasismia tukevasta ajattelusta. Samalla rotuopit toimivat kiinnostavana ja varoittavana esimerkkinä politiikan käyttöön valjastetun pseudotieteen argumentaatiotavoista. (shrink)

Heredity and reproduction have always been matters of concern. Eugenics is a story that began well before the Holocaust, but the Holocaust completely changed the way eugenics was perceived at that time. What began with Galton as a scientific movement aimed at the improvement of the human race based on the theories and principles of heredity and statistics became by the beginning of the 20th century an international movement that sought to engineer human supremacy. Eugenic ideas, however, trace back to (...) ancient Greek aristocratic ideas exemplified in Plato’s Republic, which played an important role in shaping modern eugenic social practices and government policies. Both positive and negative eugenics focused on the encouragement of healthy and discouragement of unhealthy reproduction. All these practices were often based on existing prejudices about race and disability. In this article, we will focus on the rise of eugenics, starting with the publication of Origin of Species to the Holocaust. This examination will be multidisciplinary, utilizing genetics, legal history and bioethical aspects. Through this examination, we will discuss how provisional understandings of genetics influenced eugenics-based legislation. We will also discuss the rise of biopolitics, the change of medical ethos and stance towards negative eugenics policies, and the possible power of bioethical principles to prevent such phenomena. (shrink)