Tässä artikkelissa käsittelen Descartesin ikuisten totuuksien välttämättömyyteen liittyvää ongelmaa. Teoksessa Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta (1641–1642) Descartes nostaa esiin käsitteen ikuisista totuuksista, käyttäen esimerkkinään kolmiota. Kolmion muuttumattomaan ja ikuiseen luontoon kuuluu esimerkiksi, että sen kolme kulmaa ovat yhteenlaskettuna 180°. Se on totta kolmiosta, vaikka yhtään yksittäistä kolmiota ei olisi koskaan ollutkaan olemassa. Eräät ajattelemieni asioiden piirteet ovat siis Descartesin mukaan ajattelustani riippumattomia. Ikuisia totuuksia ovat ainakin matemaattiset ja geometriset tosiseikat sekä ristiriidan laki. Samoin Descartesin kuuluisa lause “ajattelen, siis olen” lukeutuu ikuisten totuuksien (...) joukkoon. Descartesin ikuiset totuudet olisivatkin siis loogisesti välttämättömiä. Niillä on kyseinen olemus riippumatta ulkoisten kohteiden olemassaolosta tai siitä, ajattelenko niitä lainkaan. Kuitenkin kirjeenvaihdossaan Descartes pitää itsepintaisesti kiinni käsityksestään, että ikuiset totuudet ovat Jumalan vapaasti luomia ja Jumala olisi voinut luoda ne erilailla. Näin ollen luodut ikuiset totuudet eivät tarkkaan ottaen olisikaan välttämättömiä vaan kontingentteja. Ne voisivat olla myös toisella tavalla. Artikkelin alkuun esittelen Descartesin modaalista metafysiikkaa sekä luotujen ikuisten totuuksien kontingenttiudesta seuraavia tulkinnallisia vaikeuksia. Tämän jälkeen pureudun kolmeen erilaiseen ratkaisuyritykseen kommentaarikirjallisuudessa (Frankfurt 1977; Curley 1984 & Bennett 1994) ja osoitan, miksi ne eivät riitä vastaamaan ongelmaan. Lopussa vedän johtopäätöksiä ja luonnostelen mahdollisen ratkaisun. (shrink)

La tesis central de este trabajo es que la tradicional tensión entre substancia y procedimiento socava las estabilidad de la justificación de la concepción liberal más extendida de la legitimidad (la Democracia Deliberativa). Dicha concepciones enfrentan problemas serios a la hora de articular de manera consistente dos dimensiones que parecen ir naturalmente asociadas a la idea de legitimidad: la dimensión procedimental, vinculada a la equidad del procedimiento, y la dimensión epistémica, asociada a la corrección de los resultados. En este trabajo (...) sostengo que a) esa tensión surge de la adopción de una concepción epistemológica social de tipo "veritativo-consecuencialista; b) es posible manejar dicha tensión mediante el remplazo de la epistemología subyacente por una concepción epistemológica social de tipo procedimentalista de orientación pragmatista y c) dicha operación orienta el diseño institucional en una dirección experimentalista. (shrink)

This paper answers the question how pragmatic argumentation which occurs in a legal context, can be analyzed and evaluated adequately. First, the author surveys various ideas taken from argumentation theory and legal theory on the analysis and evaluation of pragmatic argumentation. Then, on the basis of these ideas, she develops a pragma-dialectical instrument for analyzing and evaluating pragmatic argumentation in a legal context. Finally she demonstrates how this instrument can be used by giving an exemplary analysis and evaluation of pragmatic (...) argumentation in a decision of the Dutch Supreme Court. (shrink)

In law, the soundness of pragmatic argumentation in which a decision is defended by pointing to the consequences of the application of a particular legal rule, is often disputed. Some legal authors think that it is more of a rhetorical trick than a se rious attempt to convince in a rational way. Others think that it can be an acceptable way to defend a decision, provided that judges make explicit which value judgments underlie their decisions. I will sketch a pragma-dialectical (...) framework for pragmati c argumentation and describe the criteria for sound pragmatic argumentation in a legal context. (shrink)

Background: For patients admitted to hospital both pastoral care and privacy or confidentiality are important. Rules related to each have come into conflict recently in the US. Federal laws and other rules protect confidentiality in ways that countermand hospitals’ methods for facilitating access to pastoral care. This leads to conflicts and poses an unusual type of dilemma—one of conflicting values and rights. As interests are elements necessary for establishing rights, it is important to explore patients’ interests in privacy compared with (...) their desire for attention from a cleric.Aim: To assess the willingness of patients to have their names and rooms included on a list by religion, having that information given to clergy without their consent, their sense of privacy violation if that were done and their views about patients’ privacy rights.Methods and participants: 179 patients, aged 18–92 years, admitted to hospital in an acute care setting, were interviewed and asked about their preferences for confidentiality and pastoral support.Results: Most patients did not want to be listed by religion; 58% did not think hospitals should give lists to clergy without their consent and 84% welcomed a visit by their own clergy even if triggered from a hospital list.Conclusions: Values related to confidentiality or privacy and pastoral care were found to be inconsistent and more complicated than expected. Balancing the right to privacy and the value of religious support continue to present a challenge for hospitals. Patients’ preferences support the importance of providing balance in a way that protects rights while offering comprehensive services. (shrink)