In "Contents just are in the head" (Erkenntnis 54, pp. 321-4.) I have presented two arguments against the thesis of semantic externalism. In "Contents just aren't in the head" Anthony Brueckner has argued that my arguments are unsuccessful, since they rest upon some misconceptions regarding the nature of this thesis. (Erkenntnis 58, pp. 1-6.) In the present paper I will attempt to clarify and strengthen the case against semantic externalism, and show that Brueckner misses the point of my arguments.

Computational properties, it is standardly assumed, are to be sharply distinguished from semantic properties. Specifically, while it is standardly assumed that the semantic properties of a cognitive system are externally or non-individualistically individuated, computational properties are supposed to be individualistic and internal. Yet some philosophers (e.g., Tyler Burge) argue that content impacts computation, and further, that environmental factors impact computation. Oron Shagrir has recently argued for these theses in a novel way, and gave them novel interpretations. In this paper I (...) present a conception of computation in cognitive science that takes Shagrir's conception as its starting point, but further develops it in various directions and strengthens it. I argue that the explanatory role of computational properties emerges from the idea that syntactical properties and the relevant external factors presented by cognitive systems compose wide computational properties. I also elaborate upon the notion of content that is in play, and argue that it is contents of the kind that are ascribed by transparent interpretations of content ascriptions that impact computation. This fact enables the thesis that external factors impact computation to rebuff the challenge which concerns the claim that psychology must be individualistic. (shrink)

Abstract It is widely assumed that the meaning of at least some types of expressions involves more than their reference to objects, and hence that there may be co-referential expressions which differ in meaning. It is also widely assumed that ?syntax does not suffice for semantics?, i.e. that we cannot account for the fact that expressions have semantic properties in purely syntactical or computational terms. The main goal of the paper is to argue against a third related assumption, namely that (...) what is responsible for a difference in meaning between co-referential expressions is the computational difference in the cognitive functioning of the expressions. ?Intentional aspects? of expressions?those features which their meanings involve in addition to reference?cannot be syntacticized, since they are individuated not in terms of any cognitive feature, but rather in terms of those properties of the referents through which the expressions refer to them, and cognitive features cannot determine such properties in exactly the same sense as they cannot determine reference. (shrink)

A. Horowitz has recently argued against semantic externalism. In this paper, I will show that his arguments are unsuccessful, owing to misconceptions regarding the nature of that semantic view.

Kirjoitus tarkastelee kahta jännitteessä olevaa näkemystä mielestä, komputationalismia ja eksternalismia. Komputationalismin mukaan mielen toiminta on mahdollista kuvata yksikäsitteisistä askeleista muodostuvana laskentana. Eksternalismin mukaan mielen toimintaa ei ole kuitenkaan mahdollista ymmärtää ottamatta huomioon niitä merkitysrelaatioita, joita mielellä on maailmaan. Näiden kahden näkemyksen välillä on selvä jännite: eksternalismin korostamat merkitysrelaatiot eivät voi luonteensa vuoksi olla komputationaalisen kuvaukseen sisältyviä ominaisuuksia. Vertailemalla Jerry Fodorin ja René Descartesin näkemyksiä esitän, että mahdollisuudet komputationalismin ja eksternalismin yhteensovittamiseen riippuvat suuresti siitä, minkälaisen laajemman teoreettisen hierarkian osiksi komputationalismi ja (...) eksternalismi käsitetään. Kiinnitän huomiota myös siihen, että eksternalismin tueksi tavallisesti esitetty ajatuskoe, Hilary Putnamin nk. kaksoismaa-ajatuskoe, näyttää riippuvan huomattavasti arkisemmasta ajattelun ilmiöstä kuin on esitetty. Esitän Descartesin käsittävän teoreettisesti keskeisimmäksi tasoksi kognitiivisten relaatioiden tason, ja täten alistavan muut teoreettisen kuvauksen tasot mielestä näiden ensisijaisten suhteiden toteumiksi. Fodorilaisessa näkemyksessä komputationaalinen kuvaus nähdään ensisijaisena, jolloin ongelmallisesti muut kuvaukset joudutaan selittämään pikemmin tuon komputationaalisen kuvauksen laajennuksina. Tämän näkökulmaeron ymmärtäminen auttaa myös näkemään, miten Descartesin näkemys kykenee sovittamaan komputationalismin että eksternalismin osaksi yhtä näkemystä. Kiinnitän huomiota erityisesti siihen, että mielen toiminnan ymmärtäminen yksityiskohtaisen mekaniikan tai laajojen relaatioiden tasolla on välttämättä riippuvaista siitä laajemmasta teoreettista viitekehyksestä, joka meillä ajattelun luonteesta on. Tässä hankkeessa perinteisen metafysiikan tärkeyttä ei tulisi aliarvioida. (shrink)