7 found
Order:
  1. Demarcation without Dogmas.Ilmari Hirvonen & Janne Karisto - 2022 - Theoria 88 (3):701-720.
    This paper reviews how research on the demarcation problem has developed, starting from Popper’s criterion of falsifiability and ending with recent naturalistically oriented approaches. The main differences between traditional and contemporary approaches to the problem are explicated in terms of six postulates called the traditional assumptions. It is argued that all of the assumptions can be dismissed without giving up on the demarcation problem and that doing so might benefit further discussions on pseudoscience. Four present-day research movements on evaluating the (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   6 citations  
  2. Epistemological scientism and the scientific meta-method.Petri Turunen, Ilmari Hirvonen & Ilkka Pättiniemi - 2023 - European Journal for Philosophy of Science 13 (2):1-23.
    This paper argues that the proponents of epistemological scientism must take some stand on scientific methodology. The supporters of scientism cannot simply defer to the social organisation of science because the social processes themselves must meet some methodological criteria. Among such criteria is epistemic evaluability, which demands intersubjective access to reasons. We derive twelve theses outlining some implications of epistemic evaluability. Evaluability can support weak and broad variants of epistemological scientism, which state that sciences, broadly construed, are the best sources (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   1 citation  
  3. How Not to Criticise Scientism.Johan Hietanen, Petri Turunen, Ilmari Hirvonen, Janne Karisto, Ilkka Pättiniemi & Henrik Saarinen - 2020 - Metaphilosophy 51 (4):522-547.
    This paper argues that the main global critiques of scientism lose their punch because they rely on an uncharitable definition of their target. It focuses on epistemological scientism and divides it into four categories in terms of how strong (science is the only source of knowledge) or weak (science is the best source of knowledge) and how narrow (only natural sciences) or broad (all sciences or at least not only the natural sciences) they are. Two central arguments against scientism, the (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   4 citations  
  4. Modal inferences in science: a tale of two epistemologies.Ilmari Hirvonen, Rami Koskinen & Ilkka Pättiniemi - 2021 - Synthese 199 (5-6):13823-13843.
    Recent epistemology of modality has seen a growing trend towards metaphysics-first approaches. Contrastingly, this paper offers a more philosophically modest account of justifying modal claims, focusing on the practices of scientific modal inferences. Two ways of making such inferences are identified and analyzed: actualist-manipulationist modality and relative modality. In AM, what is observed to be or not to be the case in actuality or under manipulations, allows us to make modal inferences. AM-based inferences are fallible, but the same holds for (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   3 citations  
  5. Epistemology of Modality: Between the Rock and the Hard Place.Ilkka Pättiniemi, Rami Koskinen & Ilmari Hirvonen - 2021 - Acta Philosophica Fennica 97:33-53.
    We review some of the major accounts in the current epistemology of modality and identify some shared issues that plague all of them. In order to provide insight into the nature of modal statements in science, philosophy, and beyond, a satisfactory epistemology of modality would need to be suitably applicable to practical and theoretical contexts by limited beings. However, many epistemologies of modality seem to work only when we have access to the kind of knowledge that is at least currently (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  6. Moritz Schlickin empiirinen realismi.Ilmari Hirvonen - 2019 - Ajatus 76 (1):125–167.
    Yleensä Wienin piirin loogista empirismiä kannattaneet filosofit mielletään antirealisteiksi. Tässä artikkelissa kuitenkin argumentoidaan, että piirin johtohahmo Moritz Schlick oli eräänlainen realisti myös nykystandardien valossa. Näin ollen – niin yllättävältä kuin se kuulostaakin – positivismi ja realismi ovat yhteensovitettavissa. Schlick tosin erotti kannattamansa empiirisen realismin jyrkästi metafyysisestä realismista, jota hän piti merkityksettömänä. Schlickin realismin esittelyn lisäksi artikkelissa tarkastellaan yleisellä tasolla hänen epistemologiaansa, kielifilosofiaansa ja metafysiikan kritiikkiään. Tekstissä pohditaan myös Schlickin suosiman realismin asemaa ja relevanssia nykyisessä realismikeskustelussa.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  7. Onko tieteellinen strukturalismi mahdollista ilman modaalirealismia?Ilkka Pättiniemi & Ilmari Hirvonen - 2016 - In Ilkka Niiniluoto, Tuomas Tahko & Teemu Toppinen (eds.), Mahdollisuus. Helsinki: Philosophical Society of Finland. pp. 94–102.
    Filosofian piirissä on viime aikoina käyty intensiivistä keskustelua metafysiikan naturalisoinnista ja tieteellisen metafysiikan mahdollisuudesta. Yksi tämän keskustelun keskeisistä teoksista on James Ladymanin ja Don Rossin (sekä osin John Collierin ja David Spurrettin) kirjoittama Every Thing Must Go (2007). Tässä kirjassa Ladyman ja Ross puolustavat, omien sanojensa mukaan, neopositivistista skientismiä. Heidän ohjelmansa on skientistinen, koska Ladymanin ja Rossin mukaan tiede on ainoa tapa tutkia todellisuutta objektiivisesti. Neopositivismi ilmenee puolestaan siinä, että heidän ohjelmansa tukeutuu eräänlaiseen verifikaatioperiaatteeseen. Ladymanin ja Rossin verifikaatioperiaate ei kuitenkaan (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark