Results for 'metafysiikan kritiikki'

10 found
Order:
  1. Moritz Schlickin empiirinen realismi.Ilmari Hirvonen - 2019 - Ajatus 76 (1):125–167.
    Yleensä Wienin piirin loogista empirismiä kannattaneet filosofit mielletään antirealisteiksi. Tässä artikkelissa kuitenkin argumentoidaan, että piirin johtohahmo Moritz Schlick oli eräänlainen realisti myös nykystandardien valossa. Näin ollen – niin yllättävältä kuin se kuulostaakin – positivismi ja realismi ovat yhteensovitettavissa. Schlick tosin erotti kannattamansa empiirisen realismin jyrkästi metafyysisestä realismista, jota hän piti merkityksettömänä. Schlickin realismin esittelyn lisäksi artikkelissa tarkastellaan yleisellä tasolla hänen epistemologiaansa, kielifilosofiaansa ja metafysiikan kritiikkiään. Tekstissä pohditaan myös Schlickin suosiman realismin asemaa ja relevanssia nykyisessä realismikeskustelussa.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  2. Tahko metafysiikan ja tieteen suhteesta.Markku Keinänen - 2016 - Ajatus 73:255-267.
    [A comment paper on Tuomas Tahko's book An Introduction to Metametaphysics (CUP, 2016).] Pyrin tässä artikkelissa selvittämään, missä määrin Tuomas Tahkon kirjan An Introduction to Metametaphysics luvussa 9 esittämä käsitys tieteen ja metafysiikan suhteesta tuo selvyyttä metafysiikan luonteeseen itsenäisenä tutkimusalana. Analyyttinen metafysiikka on joutunut viimeisten viidentoista vuoden aikana kasvavan kritiikin kohteeksi. James Ladymanin (2012) mukaan viime aikoina suosittu käsitys metafyysisen teorian valinnasta teoreettisten hyveiden perusteella kohtaa niin sanotun vahvan globaalin alimääräytyneisyyden ongelman. Tahko pyrkii vastaamaan näihin huoliin esittämällä synteesiin (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   2 citations  
  3. Metafysiikan uskonnollinen loppu? Meillassoux ja fideismi.Jussi M. Backman - 2019 - Tiede Ja Edistys 44 (3):179-198.
    Artikkeli käy läpi Quentin Meillassoux’n Äärellisyyden jälkeen -teoksessa esittelemiä spekulatiivisen materialismin lähtökohtia: ajatuksen Kantin jälkeistä filosofiasta hallinneesta korrelationismista ja sen ”heikosta” ja ”vahvasta” muodosta sekä Meillassoux’n perusargumentin, jolla hän pyrkii osoittamaan vahvan korrelationismin pyrkimyksen absoluuttisista viitepiisteistä luopumiseen sisäisesti ristiriitaiseksi. Tarkastelun pääpaino on Meillassoux’n väitteessä, että ajattelun riisuminen kaikista absoluuttisista näkökohdista johtaa vahvan korrelationismin omaksumaan ”fideistisen”, uskon ja järjen erillisyyttä ja keskinäistä riippumattomuutta korostavan suhtautumisen uskonnolliseen uskoon. Tällainen fideismi voi Meillassoux’n mukaan suojella tai jopa palvella ”nykypäivän fanatismia”. Artikkeli esittää joukon kriittisiä (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  4. Mielen ideasta todellisuuden kuvaan: Henri Bergsonin tulkinta ja kritiikki George Berkeleyn havaintokäsityksestä.Lauri Myllymaa - 2018 - In Hemmo Laiho & Miira Tuominen (eds.), Havainto. University of Turku. pp. 102–109.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  5. Metametafysiikkaa kategorioilla ja ilman.Jani Hakkarainen - 2016 - Ajatus 73:225-253.
    Title in English translation: Metametaphysics - with and without Categories. A comment paper on An Introduction to Metametaphysics by Tuomas Tahko. Ehdotan artikkelissa uutta olevan ja sen muodon välistä erottelua. Erottelun avulla voidaan antaa täsmällinen käsitys ontologisen kategorian käsitteestä ja metafysiikan tutkimuskohteesta. Argumentoin myös, että metafysiikan epistemologiaa ja semantiikkaa sekä metafyysistä selitttämistä pitää lähestyä kategorianäkökulmasta. Artikkeli on kommentti Tuomas Tahkon oppikirjaan An Introduction to Metametaphysics.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   5 citations  
  6. Leibniz ja Eythyfronin dilemma.Markku Roinila - 2010 - In Kristian Klockars, Ilkka Niiniluoto & Kristina Rolin (eds.), Oikeus. University of Helsinki.
    Julkaisematta jääneessä muistiossaan Mietteitä oikeuden yleiskäsitteestä (1702-1703?) G. W. Leibniz muotoilee uudelleen Platonin Euthyfron-dialogissa esitetyn kuuluisan kysymyksen. Hän kirjoittaa: ”Myönnetään, että kaikki mitä Jumala tahtoo, on hyvää ja oikein. Sen sijaan kysytään, onko se hyvää ja oikein siksi että Jumala niin tahtoo, vai tahtooko Jumala sitä koska se on hyvää ja oikein. Eli kysytään, onko hyvyys tai oikeus jotakin mielivaltaista, vai koostuvatko ne asioiden luonnetta koskevista välttämättömistä ja ikuisista totuuksista, kuten luvut ja suhteet.” Universaaleja, ikuisia totuuksia puolustava filosofi ei voi (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  7. Metafysiikka valistuksena.Jani Hakkarainen - 2022 - In Hemmo Laiho (ed.), Valistuksen perinnöt: Suomen Filosofisen Yhdistyksen kollokvion esitelmiä. University of Turku. pp. 37-48.
    Kirjoituksessa argumentoin, että metafysiikka on ollut valistusta, vaikka se edelleen kaipaa lisää valistumista, kun valistus ymmärretään avoimena prosessina, joka ei ole ajasta ja paikasta riippuvaista. Käsittelen ensin sitä, mitä metafysiikka ja valistus ovat. Sitten lausun länsimaisen metafysiikan historiasta hyvin lyhyesti. Päätän esseen argumentoimalla, että metafysiikka on valistunutta siinä mielessä, että klassisen substanssi-ominaisuus-skeeman sokeasta seuraamisesta on pitkälti päästy eroon. Metafysiikka kaipaa kuitenkin lisää valistusta ja kriittistä tarkastelua, jotta vapaudumme täysin kyseisen skeeman ja modernin predikaatti-logiikan johdatuksen aiheuttamasta kolmesta ongelmallisesta suositusta (tausta)oletuksesta: (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  8. Onko tieteellinen strukturalismi mahdollista ilman modaalirealismia?Ilkka Pättiniemi & Ilmari Hirvonen - 2016 - In Ilkka Niiniluoto, Tuomas Tahko & Teemu Toppinen (eds.), Mahdollisuus. Helsinki: Philosophical Society of Finland. pp. 94–102.
    Filosofian piirissä on viime aikoina käyty intensiivistä keskustelua metafysiikan naturalisoinnista ja tieteellisen metafysiikan mahdollisuudesta. Yksi tämän keskustelun keskeisistä teoksista on James Ladymanin ja Don Rossin (sekä osin John Collierin ja David Spurrettin) kirjoittama Every Thing Must Go (2007). Tässä kirjassa Ladyman ja Ross puolustavat, omien sanojensa mukaan, neopositivistista skientismiä. Heidän ohjelmansa on skientistinen, koska Ladymanin ja Rossin mukaan tiede on ainoa tapa tutkia todellisuutta objektiivisesti. Neopositivismi ilmenee puolestaan siinä, että heidän ohjelmansa tukeutuu eräänlaiseen verifikaatioperiaatteeseen. Ladymanin ja Rossin verifikaatioperiaate (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  9. Biologian ja epistemologian vastavuoroisuus Bergsonin filosofiassa.Lauri Myllymaa - 2021 - Tiede and Edistys 2021 (3):162–176.
    Elämä on nähty merkittävänä aiheena Bergsonin filosofiassa. Elämän filosofinen merkitys Bergsonilla ilmenee selvästi hänen pääteoksessaan L'évolution créatrice (Luova evoluutio, 1907), jossa hän keskittyy inhimillisten tietokykyjen evolutiivisen alkuperän rekonstruointiin ja tieto-opillisiin seurauksiin. Bergsonin mukaan biologia tarjoaa filosofialle tietokykyjen kehitysteoreettisen näkökulman, ja filosofia metafysiikkana täsmentää biologialle sopivaa epistemologiaa. Tässä artikkelissa esittelen Bergsonin filosofisen teorian biologian ja epistemologian vastavuoroisesta suhteesta. Aloitan epistemologian, tieteen ja metafysiikan välisen suhteen selventämisellä Bergsonin teoriassa. Sen jälkeen esittelen, kuinka Bergson näkee tietokykyjen kehittymisen olennaisena osana eläinten yleistä kehityshistoriaa. (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  10. Äärellisyysfilosofia kaappaa Kantin? [REVIEW]Jussi M. Backman - 2020 - Tiede Ja Edistys 35 (2):183-187.
    Book review of Martin Heidegger, Kant ja metafysiikan ongelma [Kant und das problem der Metaphysik], translated into Finnish by Markku Lehtinen (Tampere: Vastapaino, 2020).
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark