Results for 'Mita Giacomini'

19 found
Order:
  1. A Verdade Como Problema Fundamental Na Ontologia Fenomenológica De Martin Heidegger.Luana Borges Giacomini - 2018 - Dissertation, Unioeste, Brazil
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  2. La Genealogia della morale. Letture e interpretazioni.Pietro Gori, Bruna Giacomini & Fabio Grigenti (eds.) - 2015 - Pisa: ETS.
    La Genealogia della morale si presenta al lettore come un compatto ma articolato crocevia di temi e di problematiche del pensiero di Friedrich Nietzsche. L'opera è certo caratterizzata da una particolare unità tematica, ma è al tempo stesso ricca di spunti che offrono accessi a questioni di non secondaria importanza e che, nel loro complesso, definiscono la trama di un pensiero che manifesta la propria ricchezza e originalità al lettore più accorto. Di tale ricchezza si è cercato di rendere conto (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  3. Mitä oli analyyttinen filosofia.Panu Raatikainen - 2001 - Ajatus 58:189-217.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   4 citations  
  4. Mitä merkitystä rangaistuksella on?Antti Kauppinen - 2022 - In Rikoksen ja rangaistuksen filosofia.
    On varsin yleisesti hyväksyttyä, että rangaistuksen ilmaisullinen tehtävä - eli se, että se ilmaisee yhteisön paheksuntaa - on yksi sen ominaispiirre. Viime aikoina on kuitenkin esitetty myös kunnianhimoisempia väitteitä siitä, että rangaistuksen voisi oikeuttaa sen ilmaisullisella tehtävällä. Nämä näkemykset ovat myös saaneet runsaasti kritiikkiä. Tässä esseessä kehittelen aiemmin muotoilemaani versiota ekspressiivisestä rangaistusteoriasta, jonka mukaan asenteiden toiminnallinen ilmaisu rankaisemalla on oikeutettua siksi, että muuten rikoksen uhrilla ei ole hänelle kuuluvaa oikeudenhaltijan statusta. Jos ihmisen oikeuksia voi loukata rangaistuksetta, ne jäävät moraaliseksi ihanteeksi (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  5. Mitä Gödelin epätäydellisyysteoreemoista voidaan päätellä filosofiassa?Markus Pantsar - 2011 - Ajatus 68.
    Tutkin tässä artikkelissa Kurt Gödelin epätäydellisyysteoreemojen tulkintoja filosofiassa. Aihepiiri kattaa valtavan määrän eri tulkintoja tekoälystä fysiikkaan ja runouteen asti. Osoitan, että kriittisesti tarkasteltuna kaikki radikaalit epätäydellisyysteoreemojen sovellukset ovat virheellisiä.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  6. Mitä uutta modernissa logiikassa?Panu Raatikainen - 2004 - In Filosofisia tutkielmia – Philosophical Studies in honorem Leila Haaparanta. Tampere: Tampere University Press.
    logiikka on lopullinen ja täydellinen logiikka. Sittemmin logiikka on kuitenkin kokenut melkoisen mullistuksen. Käsitykset siitä, mikä tässä muutoksessa oli olennaista ja milloin se todella tapahtui, vaihtelevat.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  7. Mitä Aleksandr Dugin tarkoittaa?Jussi M. Backman - 2022 - Niin and Näin 29 (1).
    Puhuttaessa Ukrainan sotaan kärjistyneen Venäjän geopoliittisen ja ideologisen ajattelun filosofis-teoreettisista taustavoimista nousee toistuvasti esiin ”putinismin pääideologiksi” ja ”maailman vaarallisimmaksi filosofiksi” maalaillun Aleksandr Duginin nimi. Kuka Dugin on, millaista on hänen vaarallinen ajattelunsa ja mikä on sen yhteys suurvallan aggressioon ja hyökkäyssotaan? Seuraavassa luodaan tiivis yleiskatsaus Duginin ajattelun kahteen keskeisimpään ideologiseen elementtiin: geopoliittiseen Euraasia-ideologiaan ja Duginin radikaalikonservatiiviseen ”neljänteen poliittiseen teoriaan”. Vaikka Duginin suora vaikutusvalta on rajallinen, hänen ajattelunsa heijastelee Venäjän poliittisen eliitin ajatusmaailmaa laajemminkin.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  8. Omaisuus ja elämä: Heidegger ja Aristoteles kreikkalaisen ontologian rajalla.Jussi Backman - 2005 - Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura.
    Mitä oleva on? Omaisuus ja elämä pureutuu tähän filosofian peruskysymykseen seuraten kahta länsimaisen filosofian jättiläistä, Aristotelestä ja Heideggeria. Siinä missä Aristoteles kysyy olevaa substantiivina ja tilana, etsii Heidegger olemisen mieltä verbinä ja tapahtumana. Nämä kaksi merkitystä löytyvät myös suomen olla-verbistä: "omistaa jotakin" ja "olla olemassa, elossa". Omaisuus ja elämä antavat peruslähtökohdat olevan tulkitsemiselle. Kirja vie lukijansa filosofian kreikkalaisille juurille ja sen uusimpiin, Heideggerin avaamiin mahdollisuuksiin.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  9. Metafysiikka valistuksena.Jani Hakkarainen - 2022 - In Hemmo Laiho (ed.), Valistuksen perinnöt: Suomen Filosofisen Yhdistyksen kollokvion esitelmiä. Turku: University of Turku. pp. 37-48.
    Kirjoituksessa argumentoin, että metafysiikka on ollut valistusta, vaikka se edelleen kaipaa lisää valistumista, kun valistus ymmärretään avoimena prosessina, joka ei ole ajasta ja paikasta riippuvaista. Käsittelen ensin sitä, mitä metafysiikka ja valistus ovat. Sitten lausun länsimaisen metafysiikan historiasta hyvin lyhyesti. Päätän esseen argumentoimalla, että metafysiikka on valistunutta siinä mielessä, että klassisen substanssi-ominaisuus-skeeman sokeasta seuraamisesta on pitkälti päästy eroon. Metafysiikka kaipaa kuitenkin lisää valistusta ja kriittistä tarkastelua, jotta vapaudumme täysin kyseisen skeeman ja modernin predikaatti-logiikan johdatuksen aiheuttamasta kolmesta ongelmallisesta suositusta (tausta)oletuksesta: (1) (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  10. Tulkoon instituutio! Puheteot Searlen sosiaalisen ontologian perustassa.Arto Laitinen - 2017 - Niinand Näin 2017 (2):75-83.
    John R. Searle (s. 1932) on tunnetuimpia sosiaalista tai institutionaalista ontologiaa tutkineita nykyfilosofeja. Hän on ehtimiseen korostanut kielen ja puhetekojen keskeistä merkitystä institutionaalisen tai sosiaalisen todellisuuden rakentumisessa. Siihen nähden on yllättävän vaikeaa selvittää, mitä hän tästä kielellisestä perustasta tarkkaan ottaen ajattelee ja miten sosiaalisen maailman pitäisi sen päällä maata. Searlen perusajatus puheteoille rakentuvasta institutionaalisesta todellisuudesta tuntuu johtavan umpikujaan.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  11. Äärellisyyden kohtaaminen: kokemuksen filosofista käsitehistoriaa.Jussi M. Backman - 2018 - In Jarkko Toikkanen & Ira Virtanen (eds.), Kokemuksen tutkimus VI: Kokemuksen käsite ja käyttö. Lapland University Press. pp. 25-40.
    Väitetään, että nykypäivän populismi vetoaa tosiasioiden sijasta ”kokemukseen”. Mutta mitä on kokemus? Se ei ole vain ennakkoluuloihin nojautuvaa mutua eikä myöskään pelkkää empiirisen datan rekisteröintiä mutta liittyy molempiin. Artikkelin luoma tiivis katsaus kokemuksen käsitehistorian pääpiirteisiin osoittaa, että länsimaisen filosofian perinteessä kokemus on ymmärretty ohittamattomana vaiheena tiedon hankkimisessa ja koettelemisessa. Toisaalta kokemukseen on liitetty tiettyjä tiedollisia heikkouksia – kontingenssi, tilannesidonnaisuus ja ennakoimattomuus – jotka tieteellinen metodi on eri tavoin pyrkinyt voittamaan. Artikkeli esittää, että 1900-luvun filosofinen hermeneutiikka irrottautuu tästä perinteisestä kokemuksen välineellistämisestä (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  12. Leibniz ja Eythyfronin dilemma.Markku Roinila - 2010 - In Kristian Klockars, Ilkka Niiniluoto & Kristina Rolin (eds.), Oikeus. University of Helsinki.
    Julkaisematta jääneessä muistiossaan Mietteitä oikeuden yleiskäsitteestä (1702-1703?) G. W. Leibniz muotoilee uudelleen Platonin Euthyfron-dialogissa esitetyn kuuluisan kysymyksen. Hän kirjoittaa: ”Myönnetään, että kaikki mitä Jumala tahtoo, on hyvää ja oikein. Sen sijaan kysytään, onko se hyvää ja oikein siksi että Jumala niin tahtoo, vai tahtooko Jumala sitä koska se on hyvää ja oikein. Eli kysytään, onko hyvyys tai oikeus jotakin mielivaltaista, vai koostuvatko ne asioiden luonnetta koskevista välttämättömistä ja ikuisista totuuksista, kuten luvut ja suhteet.” Universaaleja, ikuisia totuuksia puolustava filosofi ei voi (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  13. Syiden kisat Leibnizin mielenfilosofiassa.Markku Roinila - 2007 - In Heta Gylling, Ilkka Niiniluoto & Risto Vilkko (eds.), Syy. Gaudeamus.
    G. W. Leibnizin mielenfilosofiassa ymmärrykselle on jatkuvasti läsnä erilaisia taipumuksia erilaisiin päämääriin. Nämä taipumukset tai syyt toimia jollakin tavoin saattavat perustua selviin ja tarkkoihin havaintoihin ja olla tiedostettuja ennakkotahtomuksia. Näiden lisäksi mielessämme on epälukuinen määrä epäselviin havaintoihin perustuvia tiedostamattomia ja hetkittäisiä passioita, oikkuja tai hurahduksia. Kun henkilö ryhtyy harkitsemaan toimintaansa, nämä erilaiset taipumukset ja ennakkotahtomukset alkavat ottaa mittaa toisistaan. Prosessin tuloksena on lopullinen tahtomus tai riittävä syy. Kun ymmärrys on muodostanut suosituksen, tahto seuraa Leibnizin mukaan sitä ja toteuttaa ao. toiminnan. (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  14. Coruptie - Globalizare - Neocolonialism.Sfetcu Nicolae - 2014 - Drobeta Turnu Severin: MultiMedia Publishing.
    O introducere în conceptele interdependente despre corupţie, globalizare prin instituţiile financiare internaţionale, şi neocolonialism înţeles ca exploatarea resurselor şi materiilor prime a ţărilor sărace şi în curs de dezvoltare de unele mari corporaţii multinaţionale. -/- CUPRINS: -/- Globalizarea - Organizarea globală a afacerilor - Comerţul internaţional - - Acordurile comerciale, blocuri economice şi zone comerciale speciale - Paradisurile fiscale - Guvernarea mondială - Mişcări anti-globalizare - - Ideologii şi cauze - - - Opoziţia faţă de instituţiile financiare internaţionale şi corporaţiilor (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  15. Gabriel Vacariu (second April 2019 to 2014) The UNBELIEVABLE similarities between the ideas of some people (2011-2016) and my ideas (2002-2008) in physics (quantum mechanics, cosmology), cognitive neuroscience, philosophy of mind, and philosophy (this manuscript would require a REVOLUTION in international academy environment!). [REVIEW]Gabriel Vacariu -
    COTENT -/- (second April 2019) Why so many people (from so many countries/domains/on so many topics) have already plagiarized my ideas? (Gabriel Vacariu) -/- Some preliminary comments Introduction: The EDWs perspective in my article from 2005 and my book from 2008 -/- I. PHYSICS, COGNITIVE NEUROSCIENCE, PHILOSOPHY (‘REBORN DINOSAURS’ ) • (2016) Did Sean Carroll’s ideas (California Institute of Technology, USA) plagiarize my ideas (2002-2010) (within the EDWs framework)? • (2016) Frank Wilczek’s ideas (Nobel Prize in Physics) (Philosophy of Mind (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  16. (June 2019 to 2014) The UNBELIEVABLE similarities between the ideas of some people (2011-2016) and my ideas (2002-2008) in physics (quantum mechanics, cosmology), cognitive neuroscience, philosophy of mind, and philosophy.Gabriel Vacariu - manuscript
    COTENT -/- (April 2019) Why so many people (from so many countries/domains/on so many topics) have already plagiarized my ideas? (Gabriel Vacariu) -/- Some preliminary comments Introduction: The EDWs perspective in my article from 2005 and my book from 2008 -/- I. PHYSICS, COGNITIVE NEUROSCIENCE, PHILOSOPHY (‘REBORN DINOSAURS’) • (2016) Sean Carroll (California Institute of Technology, USA) • (2016) Frank Wilczek (Nobel Prize in Physics) • (2017-2019 - NEW March 2019) Carlo Rovelli in three books (2015, 2017) to my ideas (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  17. (June 2019 to 2014) The UNBELIEVABLE similarities between the ideas of some people (2011-2016) and my ideas (2002-2008) in physics (quantum mechanics, cosmology), cognitive neuroscience, philosophy of mind, and philosophy.Gabriel Vacariu - manuscript
    COTENT -/- (April 2019) Why so many people (from so many countries/domains/on so many topics) have already plagiarized my ideas? (Gabriel Vacariu) -/- Some preliminary comments Introduction: The EDWs perspective in my article from 2005 and my book from 2008 -/- I. PHYSICS, COGNITIVE NEUROSCIENCE, PHILOSOPHY (‘REBORN DINOSAURS’) • (2016) Sean Carroll (California Institute of Technology, USA) • (2016) Frank Wilczek (Nobel Prize in Physics) • (2017-2019 - NEW March 2019) Carlo Rovelli in three books (2015, 2017) to my ideas (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  18. Takeuti's well-ordering proofs revisited.Andrew Arana & Ryota Akiyoshi - 2021 - Mita Philosophy Society 3 (146):83-110.
    Gaisi Takeuti extended Gentzen's work to higher-order case in 1950's–1960's and proved the consistency of impredicative subsystems of analysis. He has been chiefly known as a successor of Hilbert's school, but we pointed out in the previous paper that Takeuti's aimed to investigate the relationships between "minds" by carrying out his proof-theoretic project rather than proving the "reliability" of such impredicative subsystems of analysis. Moreover, as briefly explained there, his philosophical ideas can be traced back to Nishida's philosophy in Kyoto's (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  19. Se paha naturalismi.Panu Raatikainen - 2010 - In H. Rydenfelt & H. Kovalainen (ed.), Mitä on filosofia? Gaudeamus.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   1 citation