Results for 'Wiebke Tiede'

21 found
Order:
  1. An fMRI study measuring analgesia enhanced by religion as a belief system.Katja Wiech, Miguel Farias, Guy Kahane, Nicholas Shackel, Wiebke Tiede & Irene Tracey - unknown
    Although religious belief is often claimed to help with physical ailments including pain, it is unclear what psychological and neural mechanisms underlie the influence of religious belief on pain. By analogy to other top-down processes of pain modulation we hypothesized that religious belief helps believers reinterpret the emotional significance of pain, leading to emotional detachment from it. Recent findings on emotion regulation support a role for the right ventrolateral prefrontal cortex, a region also important for driving top-down pain inhibitory circuits. (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   9 citations  
  2. Conceptual fingerprints: Lexical decomposition by means of frames – a neuro-cognitive model.Wiebke Petersen & Markus Werning - 2007 - In U. Priss, S. Polovina & R. Hill (eds.), Conceptual structures: Knowledge architectures for smart applications. Heidelberg: pp. 415-428.
    Frames, i.e., recursive attribute-value structures, are a general format for the decomposition of lexical concepts. Attributes assign unique values to objects and thus describe functional relations. Concepts can be classified into four groups: sortal, individual, relational and functional concepts. The classification is reflected by different grammatical roles of the corresponding nouns. The paper aims at a cognitively adequate decomposition, particularly, of sortal concepts by means of frames. Using typed feature structures, an explicit formalism for the characterization of cognitive frames is (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   5 citations  
  3. Kausalität und Naturgesetze bei Hume und Kant.Wiebke Henning - 2018 - Dissertation, Ruhr-Universität Bochum
    In der Dissertation "Kausalität und Naturgesetze bei Hume und Kant" wird die These vertreten, dass sich in der Werken Kants vielfältige Antworten auf den Skeptizismus David Humes finden lassen. Kants Position zu Naturgesetzen und Kausalität wird insbesondere anhand seiner Theorien zu besonderen Naturgesetzen in der Kritik der reinen Vernunft, den Prolegomena, den Metaphysischen Anfangsgründen der Naturwissenschaft und in der Kritik der Urteilskraft untersucht. Geleitet wird die Untersuchung von der Frage, wie empirische Gesetze in Kants Philosophie gerechtfertigt werden. In diesem Zusammenhang (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  4. “Microbiota, symbiosis and individuality summer school” meeting report.Isobel Ronai, Gregor P. Greslehner, Federico Boem, Judith Carlisle, Adrian Stencel, Javier Suárez, Saliha Bayir, Wiebke Bretting, Joana Formosinho, Anna C. Guerrero, William H. Morgan, Cybèle Prigot-Maurice, Salome Rodeck, Marie Vasse, Jacqueline M. Wallis & Oryan Zacks - 2020 - Microbiome 8:117.
    How does microbiota research impact our understanding of biological individuality? We summarize the interdisciplinary summer school on "Microbiota, Symbiosis and Individuality: Conceptual and Philosophical Issues" (July 2019), which was supported by a European Research Council starting grant project "Immunity, DEvelopment, and the Microbiota" (IDEM). The summer school centered around interdisciplinary group work on four facets of microbiota research: holobionts, individuality, causation, and human health. The conceptual discussion of cutting-edge empirical research provided new insights into microbiota and highlights the value of (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   6 citations  
  5. Kumoaako tiede vapaan tahdon? [REVIEW]Panu Raatikainen - 2017 - Niin and Näin 93 (2/2017):144-145.
    Kirjaarvio teoksesta Alfred R. Mele, _Onko vapaa tahto illuusio? Dialogi vapaasta tahdosta ja tieteestä_. 2016.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  6. Voiko ihmistiede olla arvovapaata?Panu Raatikainen - 2006 - In Etiikkaa ihmistieteilijöille. SKS.
    Kysymys siitä, onko tiede ja voiko se olla arvovapaata, on herättänyt vilkasta ja jopa kiivastakin keskustelua. Erityisen polttava tämä kysymys on ihmistieteissä. Yhdessä ääripäässä on kuva tieteellisestä tutkimuksesta kaikenlaisten eettisten ja yhteiskunnallisten kysymysten yläpuolella olevana intressittömänä toimintana. Toisessa päässä on väite, ettei tiede voi koskaan olla arvovapaata vaan että tieteellinen tutkimus ja sen tulokset ovat läpeensä arvojen värittämiä. Näiden välille mahtuu monenlaisia maltillisempia välittäviä kantoja.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   1 citation  
  7. Onko tieteellinen strukturalismi mahdollista ilman modaalirealismia?Ilkka Pättiniemi & Ilmari Hirvonen - 2016 - In Ilkka Niiniluoto, Tuomas Tahko & Teemu Toppinen (eds.), Mahdollisuus. Helsinki: Philosophical Society of Finland. pp. 94–102.
    Filosofian piirissä on viime aikoina käyty intensiivistä keskustelua metafysiikan naturalisoinnista ja tieteellisen metafysiikan mahdollisuudesta. Yksi tämän keskustelun keskeisistä teoksista on James Ladymanin ja Don Rossin (sekä osin John Collierin ja David Spurrettin) kirjoittama Every Thing Must Go (2007). Tässä kirjassa Ladyman ja Ross puolustavat, omien sanojensa mukaan, neopositivistista skientismiä. Heidän ohjelmansa on skientistinen, koska Ladymanin ja Rossin mukaan tiede on ainoa tapa tutkia todellisuutta objektiivisesti. Neopositivismi ilmenee puolestaan siinä, että heidän ohjelmansa tukeutuu eräänlaiseen verifikaatioperiaatteeseen. Ladymanin ja Rossin verifikaatioperiaate ei (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  8. Idean politiikka: Arendt ja Badiou.Jussi M. Backman - 2013 - Tiede Ja Edistys 38 (4):271-287.
    Artikkeli tarkastelee aluksi Hannah Arendtin analyysiä totalitarismin pohjimmiltaan ideologisesta luonteesta ja ideologisen ”idean” olemuksesta. Tätä analyysiä verrataan Alain Badioun yritykseen herättää henkiin ideologinen ”idean politiikka”. Artikkelin perusväitteen mukaan sekä Arendt että Badiou näkevät politiikan alueena, jolla uutuus ja ihmisen kyky ryhtyä maailmaa muuttaviin hankkeisiin voivat toteutua. He ymmärtävät kuitenkin poliittisen aktiviteetin muodon olennaisesti eri tavoin: Arendtille politiikka on perusluonteeltaan toimintaa, praksista, Badioulle se on pohjimmiltaan idean tuottamista, poiesista. Tällä on keskeisiä seurauksia heidän politiikkakäsityksilleen. Lopuksi osoitetaan, että Badioun ”ideologinen” ymmärrys politiikasta (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   1 citation  
  9. Johdatukseksi Martin Heideggerin vuoden 1935 luentoihin.Jussi M. Backman - 2010 - Tiede Ja Edistys 35 (2):91-106.
    Artikkeli toimii johdantona Martin Heideggerin suomennettuun teokseen Johdatus metafysiikkaan. Se avaa historiallisia tilanteita, joissa kyseiset luennot alun perin pidettiin (1935) ja julkaistiin (1953). Johdatus metafysiikkaan -luennoista voidaan löytää epäsuora kuvaus Heideggerin suhteesta kansallissosialismiin hänen rehtorikautensa (1933–1934) jälkeisinä vuosina ja ne dokumentoivat myös filosofian olosuhteita ja ehtoja kansallissosialismin aikana. Filosofisesti luennot kiteyttävät Heideggerin Olemisen ja ajan (1927) jälkeisen käänteen (Kehre) ja esittävät ohjelmallisen luonnoksen Heideggerin myöhäisajattelun tärkeimmistä suuntaviivoista.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  10. Monenkeskisestä ainutkertaisuudesta, sen ontologiasta ja politiikasta. [REVIEW]Jussi M. Backman - 2021 - Tiede Ja Edistys 46 (4):317-321.
    Book review of Jean-Luc Nancy, Singulaarinen pluraalinen oleminen [Être singulier pluriel], translated into Finnish by Viljami Hukka and Anna Nurminen (Helsinki: Tutkijaliitto, 2021).
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  11. Metafysiikan uskonnollinen loppu? Meillassoux ja fideismi.Jussi M. Backman - 2019 - Tiede Ja Edistys 44 (3):179-198.
    Artikkeli käy läpi Quentin Meillassoux’n Äärellisyyden jälkeen -teoksessa esittelemiä spekulatiivisen materialismin lähtökohtia: ajatuksen Kantin jälkeistä filosofiasta hallinneesta korrelationismista ja sen ”heikosta” ja ”vahvasta” muodosta sekä Meillassoux’n perusargumentin, jolla hän pyrkii osoittamaan vahvan korrelationismin pyrkimyksen absoluuttisista viitepiisteistä luopumiseen sisäisesti ristiriitaiseksi. Tarkastelun pääpaino on Meillassoux’n väitteessä, että ajattelun riisuminen kaikista absoluuttisista näkökohdista johtaa vahvan korrelationismin omaksumaan ”fideistisen”, uskon ja järjen erillisyyttä ja keskinäistä riippumattomuutta korostavan suhtautumisen uskonnolliseen uskoon. Tällainen fideismi voi Meillassoux’n mukaan suojella tai jopa palvella ”nykypäivän fanatismia”. Artikkeli esittää joukon kriittisiä (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  12. Olemisen ainutkertaisuudesta ainutkertaisuuden politiikkaan: Parmenides, Heidegger, Nancy.Jussi M. Backman - 2013 - Tiede Ja Edistys 38 (2):108-124.
    Kirjoitus tarkastelee Martin Heideggerin myöhäisajattelussa esiin nousevaa olemisen ainutkertaisuuden (Einzigkeit, Einmaligkeit) teemaa ja sen edelleenkehittelyä Jean-Luc Nancyn ajattelussa. Teeman osoitetaan kytkeytyvän Heideggerin välienselvittelyyn filosofian esisokraattisen alun, erityisesti Parmenideen ajattelun kanssa. Parmenides ajattelee olemista kaikkia yksittäisiä ilmentymiään, "kuolevaisten" äärellisiä "näkemyksiä" (doksai) yhdistävänä absoluuttisen homogeenisena ja itseidenttisenä ilmeisyytenä (alētheia), todellisuuden puhtaana läsnäolona ajattelulle. Tätä vasten Heidegger ajattelee olemisen nimenomaan yksittäisten ilmentymiensä kontekstuaalisena ainutkertaisuutena, mielekkyystilanteiden ainutkertaistavana kontekstualisoitumisena. Nancy jatkaa ajatusta kuvailemalla olemista "ainutkertaiseksi-monikolliseksi" (singulier pluriel), mutta täydentää Heideggerin ajatteluun tunnetusti jäänyttä aukkoa soveltamalla ajatusta (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  13. Olemisen oikeudenmukaisuus: laki ja järjestys esisokraattisilla ajattelijoilla.Jussi Backman - 2015 - Tiede Ja Edistys 40 (1):27-42.
    Lähtökohtanaan Jean-Paul Vernantin ja Albrecht Dihlen historialliset teesit artikkeli tarkastelee tärkeimpien ”lakia ja järjestystä” ilmaisevien käsitteiden (nomos, dikē) roolia esisokraattisten filosofien, erityisesti Anaksimandroksen, Herakleitoksen ja Parmenideen, ajattelussa. Arkaaisessa kreikkalaisessa ajatusmaailmassa sekä luonnon että ihmisyhteisön sisäinen tasapaino ilmentää moninaisen jumalmaailman ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Esisokraatikot ajattelevat todellisuutta eriytyneenä ykseytenä, jonka moninaisuutta sitoo yhteen yhtenäinen perusrakenne; tämän mallin uusi filosofia jäsentää uudesta polis-ajattelusta lainattujen käsitteiden avulla. Tämä esisokraatikkojen ”poliittinen ontologia” ja toisaalta nomoksen, yhteisöllisen normiston, enenevä ymmärtäminen inhimillisenä konventiona, mahdollistaa fysiksen ja nomoksen, (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  14. Äärellisyysfilosofia kaappaa Kantin? [REVIEW]Jussi M. Backman - 2020 - Tiede Ja Edistys 35 (2):183-187.
    Book review of Martin Heidegger, Kant ja metafysiikan ongelma [Kant und das problem der Metaphysik], translated into Finnish by Markku Lehtinen (Tampere: Vastapaino, 2020).
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  15. Sana esiintyy lihassa. [REVIEW]Jussi M. Backman - 2022 - Tiede Ja Edistys 47 (4):348-351.
    Book review of Esa Kirkkopelto, Logomimesis: tutkielma esiintyvästä ruumiista (Helsinki: Tutkijaliitto, 2020).
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  16. Miten tutkia valtiovaltaa? [REVIEW]Tuukka Brunila - 2023 - Tiede Ja Edistys 48 (2):74–82.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  17. Sota virusta vastaan: Kansallisvaltion poliittisesta ontologiasta pandemian aikana.Tuukka Brunila & Mattias Lehtinen - 2021 - Tiede Ja Edistys 45 (3):234–251.
    In this article, we analyze the political ontology of the nation state in the context of the pandemic and cosider how the virus has been made a part of it. Our argument is that the discourse regarding a war on the virus embodies an attempt to control the chronic insecurity and anxiety caused by the pandemic. Combining the work of Coernelius Castoriadis and the affect theoretical approach of Andreja Zevnik and Brian Massumi, we build a framework through which we make (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  18. Biologian ja epistemologian vastavuoroisuus Bergsonin filosofiassa.Lauri Myllymaa - 2021 - Tiede and Edistys 2021 (3):162–176.
    Elämä on nähty merkittävänä aiheena Bergsonin filosofiassa. Elämän filosofinen merkitys Bergsonilla ilmenee selvästi hänen pääteoksessaan L'évolution créatrice (Luova evoluutio, 1907), jossa hän keskittyy inhimillisten tietokykyjen evolutiivisen alkuperän rekonstruointiin ja tieto-opillisiin seurauksiin. Bergsonin mukaan biologia tarjoaa filosofialle tietokykyjen kehitysteoreettisen näkökulman, ja filosofia metafysiikkana täsmentää biologialle sopivaa epistemologiaa. Tässä artikkelissa esittelen Bergsonin filosofisen teorian biologian ja epistemologian vastavuoroisesta suhteesta. Aloitan epistemologian, tieteen ja metafysiikan välisen suhteen selventämisellä Bergsonin teoriassa. Sen jälkeen esittelen, kuinka Bergson näkee tietokykyjen kehittymisen olennaisena osana eläinten yleistä kehityshistoriaa. Analysoimalla (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  19. Evoluutiopsykologia ja sen ongelmat.Panu Raatikainen - 2007 - Tiede and Edistys (1/2007):1-15.
    Viime vuosina ihmistieteiden kentässä on saanut osakseen paljon huomiota uusi lähestymistapa, jota kutsutaan ”evoluutiopsykologiaksi”. Sen piiristä on esimerkiksi väitetty, että evoluutio on muokannut meidän parinvalintamieltymyksiämme niin, että miehillä on taipumus tuntea vetoa lisääntymiskykyisiltä näyttäviin nuoriin naisiin, pyrkiä parittelemaan aina tilaisuuden tullen mahdollisimman monien naisten kanssa ja olla mustasukkaisia, kun taas naiset ovat taipuvaisia mieltymään iäkkäämpiin miehiin, joilla on valtaa ja resursseja. Luonnonvalinnalla on pyritty myös selittämään mm. raiskauksia.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  20. Reduktionismi, alaspäinen kausaatio ja emergenssi.Panu Raatikainen - 2007 - Tiede and Edistys 4.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   1 citation  
  21. Teon teoria ja historiallinen selittäminen.Panu Raatikainen - 2011 - Tiede and Edistys 2011 (4):291-300.
    The essay exa­mines the views expressed in von Wright's Explanation and Understanding (1971) on human action and historical events from the perspective of the recent philosophy of science. Connecting causal explanation tightly to covering laws, as von Wright does, is found to be problematic, and his Logical connection argument invalid. On the other hand, von Wright's sketched theory of causation which is based on the concept of manipulation proves to be on the right track in light of current knowledge. From (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   2 citations