Results for 'Mita Marra'

23 found
Order:
  1. The Supervenience Argument.Juhani Yli-Vakkuri & Ausonio Marras - 2008 - In S. Gozzano & F. Oralia (eds.), Universals, Tropes and the Philosophy of Mind. Ontos Verlag. pp. 101-132.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   7 citations  
  2. From Oughts to Goals: A Logic for Enkrasia.Dominik Klein & Alessandra Marra - 2020 - Studia Logica 108 (1):85-128.
    This paper focuses on the Enkratic principle of rationality, according to which rationality requires that if an agent sincerely and with conviction believes she ought to X, then X-ing is a goal in her plan. We analyze the logical structure of Enkrasia and its implications for deontic logic. To do so, we elaborate on the distinction between basic and derived oughts, and provide a multi-modal neighborhood logic with three characteristic operators: a non-normal operator for basic oughts, a non-normal operator for (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   3 citations  
  3. The Phenomenological Function of Humor.Jennifer Marra - 2016 - Idealistic Studies.
    In this paper, I seek to explore the increasing popular claim that the performance of philosophy and the performance of humor share similar features. I argue that the explanation lies in the function of humor—a function which can be a catalyst for philosophy. Following Ernst Cassirer’s philosophy of symbolic forms and utilizing insights from various philosophical and scientific perspectives on the nature and origins of humor, I argue that the function of humor is to reveal faulty belief or error in (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   2 citations  
  4. Causal and Explanatory Autonomy: Comments on Menzies and List.Ausonio Marras & Juhani Yli-Vakkuri - 2010 - In Graham Macdonald & Cynthia Macdonald (eds.), Emergence in Mind. Oxford University Press. pp. 129.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   2 citations  
  5. Deontic Modality in Rationality and Reasoning.Alessandra Marra - 2019 - Dissertation, Tilburg University
    The present dissertation investigates certain facets of the logical structure of oughts – where “ought” is used as a noun, roughly meaning obligation. I do so by following two lines of inquiry. The first part of the thesis places oughts in the context of practical rationality. The second part of the thesis concerns the inference rules governing arguments about oughts, and specifically the inference rule of Reasoning by Cases. These two lines of inquiry, together, aim to expound upon oughts in (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  6. Polyhedral Completeness of Intermediate Logics: The Nerve Criterion.Sam Adam-day, Nick Bezhanishvili, David Gabelaia & Vincenzo Marra - 2024 - Journal of Symbolic Logic 89 (1):342-382.
    We investigate a recently devised polyhedral semantics for intermediate logics, in which formulas are interpreted in n-dimensional polyhedra. An intermediate logic is polyhedrally complete if it is complete with respect to some class of polyhedra. The first main result of this paper is a necessary and sufficient condition for the polyhedral completeness of a logic. This condition, which we call the Nerve Criterion, is expressed in terms of Alexandrov’s notion of the nerve of a poset. It affords a purely combinatorial (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  7. Mitä oli analyyttinen filosofia.Panu Raatikainen - 2001 - Ajatus 58:189-217.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   4 citations  
  8. Mitä merkitystä rangaistuksella on?Antti Kauppinen - 2022 - In Rikoksen ja rangaistuksen filosofia.
    On varsin yleisesti hyväksyttyä, että rangaistuksen ilmaisullinen tehtävä - eli se, että se ilmaisee yhteisön paheksuntaa - on yksi sen ominaispiirre. Viime aikoina on kuitenkin esitetty myös kunnianhimoisempia väitteitä siitä, että rangaistuksen voisi oikeuttaa sen ilmaisullisella tehtävällä. Nämä näkemykset ovat myös saaneet runsaasti kritiikkiä. Tässä esseessä kehittelen aiemmin muotoilemaani versiota ekspressiivisestä rangaistusteoriasta, jonka mukaan asenteiden toiminnallinen ilmaisu rankaisemalla on oikeutettua siksi, että muuten rikoksen uhrilla ei ole hänelle kuuluvaa oikeudenhaltijan statusta. Jos ihmisen oikeuksia voi loukata rangaistuksetta, ne jäävät moraaliseksi ihanteeksi (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  9. Mitä Gödelin epätäydellisyysteoreemoista voidaan päätellä filosofiassa?Markus Pantsar - 2011 - Ajatus 68.
    Tutkin tässä artikkelissa Kurt Gödelin epätäydellisyysteoreemojen tulkintoja filosofiassa. Aihepiiri kattaa valtavan määrän eri tulkintoja tekoälystä fysiikkaan ja runouteen asti. Osoitan, että kriittisesti tarkasteltuna kaikki radikaalit epätäydellisyysteoreemojen sovellukset ovat virheellisiä.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  10. Mitä uutta modernissa logiikassa?Panu Raatikainen - 2004 - In Filosofisia tutkielmia – Philosophical Studies in honorem Leila Haaparanta. Tampere: Tampere University Press.
    logiikka on lopullinen ja täydellinen logiikka. Sittemmin logiikka on kuitenkin kokenut melkoisen mullistuksen. Käsitykset siitä, mikä tässä muutoksessa oli olennaista ja milloin se todella tapahtui, vaihtelevat.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  11. Mitä Aleksandr Dugin tarkoittaa?Jussi M. Backman - 2022 - Niin and Näin 29 (1).
    Puhuttaessa Ukrainan sotaan kärjistyneen Venäjän geopoliittisen ja ideologisen ajattelun filosofis-teoreettisista taustavoimista nousee toistuvasti esiin ”putinismin pääideologiksi” ja ”maailman vaarallisimmaksi filosofiksi” maalaillun Aleksandr Duginin nimi. Kuka Dugin on, millaista on hänen vaarallinen ajattelunsa ja mikä on sen yhteys suurvallan aggressioon ja hyökkäyssotaan? Seuraavassa luodaan tiivis yleiskatsaus Duginin ajattelun kahteen keskeisimpään ideologiseen elementtiin: geopoliittiseen Euraasia-ideologiaan ja Duginin radikaalikonservatiiviseen ”neljänteen poliittiseen teoriaan”. Vaikka Duginin suora vaikutusvalta on rajallinen, hänen ajattelunsa heijastelee Venäjän poliittisen eliitin ajatusmaailmaa laajemminkin.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  12. Cristina Marras, Metaphora translata voce. [REVIEW]Sergio Volodia Marcello Cremaschi - 2010 - Rivista di Filosofia 101 (3):450-452.
    The theses in this book are: 1) the tension between the Leibnizian theory of the tropes and their use is resolved in a "pragmatic of discourse" that gives the metaphor a richer dimension than the theorized one, that is, that of "a mechanism capable of combining elements coming from different conceptual spaces into a new metaphorical conceptual space, 'shapeless' to which the metaphor itself provides an adequate language to describe and structure it"; 2) the role of metaphors is placed for (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  13. Omaisuus ja elämä: Heidegger ja Aristoteles kreikkalaisen ontologian rajalla.Jussi Backman - 2005 - Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura.
    Mitä oleva on? Omaisuus ja elämä pureutuu tähän filosofian peruskysymykseen seuraten kahta länsimaisen filosofian jättiläistä, Aristotelestä ja Heideggeria. Siinä missä Aristoteles kysyy olevaa substantiivina ja tilana, etsii Heidegger olemisen mieltä verbinä ja tapahtumana. Nämä kaksi merkitystä löytyvät myös suomen olla-verbistä: "omistaa jotakin" ja "olla olemassa, elossa". Omaisuus ja elämä antavat peruslähtökohdat olevan tulkitsemiselle. Kirja vie lukijansa filosofian kreikkalaisille juurille ja sen uusimpiin, Heideggerin avaamiin mahdollisuuksiin.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  14. Metafysiikka valistuksena.Jani Hakkarainen - 2022 - In Hemmo Laiho (ed.), Valistuksen perinnöt: Suomen Filosofisen Yhdistyksen kollokvion esitelmiä. Turku: University of Turku. pp. 37-48.
    Kirjoituksessa argumentoin, että metafysiikka on ollut valistusta, vaikka se edelleen kaipaa lisää valistumista, kun valistus ymmärretään avoimena prosessina, joka ei ole ajasta ja paikasta riippuvaista. Käsittelen ensin sitä, mitä metafysiikka ja valistus ovat. Sitten lausun länsimaisen metafysiikan historiasta hyvin lyhyesti. Päätän esseen argumentoimalla, että metafysiikka on valistunutta siinä mielessä, että klassisen substanssi-ominaisuus-skeeman sokeasta seuraamisesta on pitkälti päästy eroon. Metafysiikka kaipaa kuitenkin lisää valistusta ja kriittistä tarkastelua, jotta vapaudumme täysin kyseisen skeeman ja modernin predikaatti-logiikan johdatuksen aiheuttamasta kolmesta ongelmallisesta suositusta (tausta)oletuksesta: (1) (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  15. Tulkoon instituutio! Puheteot Searlen sosiaalisen ontologian perustassa.Arto Laitinen - 2017 - Niinand Näin 2017 (2):75-83.
    John R. Searle (s. 1932) on tunnetuimpia sosiaalista tai institutionaalista ontologiaa tutkineita nykyfilosofeja. Hän on ehtimiseen korostanut kielen ja puhetekojen keskeistä merkitystä institutionaalisen tai sosiaalisen todellisuuden rakentumisessa. Siihen nähden on yllättävän vaikeaa selvittää, mitä hän tästä kielellisestä perustasta tarkkaan ottaen ajattelee ja miten sosiaalisen maailman pitäisi sen päällä maata. Searlen perusajatus puheteoille rakentuvasta institutionaalisesta todellisuudesta tuntuu johtavan umpikujaan.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  16. Äärellisyyden kohtaaminen: kokemuksen filosofista käsitehistoriaa.Jussi M. Backman - 2018 - In Jarkko Toikkanen & Ira Virtanen (eds.), Kokemuksen tutkimus VI: Kokemuksen käsite ja käyttö. Lapland University Press. pp. 25-40.
    Väitetään, että nykypäivän populismi vetoaa tosiasioiden sijasta ”kokemukseen”. Mutta mitä on kokemus? Se ei ole vain ennakkoluuloihin nojautuvaa mutua eikä myöskään pelkkää empiirisen datan rekisteröintiä mutta liittyy molempiin. Artikkelin luoma tiivis katsaus kokemuksen käsitehistorian pääpiirteisiin osoittaa, että länsimaisen filosofian perinteessä kokemus on ymmärretty ohittamattomana vaiheena tiedon hankkimisessa ja koettelemisessa. Toisaalta kokemukseen on liitetty tiettyjä tiedollisia heikkouksia – kontingenssi, tilannesidonnaisuus ja ennakoimattomuus – jotka tieteellinen metodi on eri tavoin pyrkinyt voittamaan. Artikkeli esittää, että 1900-luvun filosofinen hermeneutiikka irrottautuu tästä perinteisestä kokemuksen välineellistämisestä (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  17. Puberdade e Estacionalidade Reprodutiva dos Animais.Emanuel Isaque Cordeiro da Silva - manuscript
    OBJETIVO -/- O estudante de Zootecnia e de Veterinária, quando se depara com a produção animal, um dos pilares importantes é a reprodução, uma vez que é a perpetuação da espécie, seja para gerar filhas de uma vaca campeã em produção leiteira e de um touro com rusticidade e com aptidão produtiva de corte, ou mesmo para reposição de um plantel, o mesmo deve estar consciente de que esse ramo é de extrema responsabilidade, já que estará intimamente lidando com a (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  18. Leibniz ja Eythyfronin dilemma.Markku Roinila - 2010 - In Kristian Klockars, Ilkka Niiniluoto & Kristina Rolin (eds.), Oikeus. University of Helsinki.
    Julkaisematta jääneessä muistiossaan Mietteitä oikeuden yleiskäsitteestä (1702-1703?) G. W. Leibniz muotoilee uudelleen Platonin Euthyfron-dialogissa esitetyn kuuluisan kysymyksen. Hän kirjoittaa: ”Myönnetään, että kaikki mitä Jumala tahtoo, on hyvää ja oikein. Sen sijaan kysytään, onko se hyvää ja oikein siksi että Jumala niin tahtoo, vai tahtooko Jumala sitä koska se on hyvää ja oikein. Eli kysytään, onko hyvyys tai oikeus jotakin mielivaltaista, vai koostuvatko ne asioiden luonnetta koskevista välttämättömistä ja ikuisista totuuksista, kuten luvut ja suhteet.” Universaaleja, ikuisia totuuksia puolustava filosofi ei voi (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  19. Syiden kisat Leibnizin mielenfilosofiassa.Markku Roinila - 2007 - In Heta Gylling, Ilkka Niiniluoto & Risto Vilkko (eds.), Syy. Gaudeamus.
    G. W. Leibnizin mielenfilosofiassa ymmärrykselle on jatkuvasti läsnä erilaisia taipumuksia erilaisiin päämääriin. Nämä taipumukset tai syyt toimia jollakin tavoin saattavat perustua selviin ja tarkkoihin havaintoihin ja olla tiedostettuja ennakkotahtomuksia. Näiden lisäksi mielessämme on epälukuinen määrä epäselviin havaintoihin perustuvia tiedostamattomia ja hetkittäisiä passioita, oikkuja tai hurahduksia. Kun henkilö ryhtyy harkitsemaan toimintaansa, nämä erilaiset taipumukset ja ennakkotahtomukset alkavat ottaa mittaa toisistaan. Prosessin tuloksena on lopullinen tahtomus tai riittävä syy. Kun ymmärrys on muodostanut suosituksen, tahto seuraa Leibnizin mukaan sitä ja toteuttaa ao. toiminnan. (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  20. Coruptie - Globalizare - Neocolonialism.Sfetcu Nicolae - 2014 - Drobeta Turnu Severin: MultiMedia Publishing.
    O introducere în conceptele interdependente despre corupţie, globalizare prin instituţiile financiare internaţionale, şi neocolonialism înţeles ca exploatarea resurselor şi materiilor prime a ţărilor sărace şi în curs de dezvoltare de unele mari corporaţii multinaţionale. -/- CUPRINS: -/- Globalizarea - Organizarea globală a afacerilor - Comerţul internaţional - - Acordurile comerciale, blocuri economice şi zone comerciale speciale - Paradisurile fiscale - Guvernarea mondială - Mişcări anti-globalizare - - Ideologii şi cauze - - - Opoziţia faţă de instituţiile financiare internaţionale şi corporaţiilor (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  21. The Collaborative Care Model: Realizing Healthcare Values and Increasing Responsiveness in the Pharmacy Workforce.Barry Maguire & Paul Forsyth - forthcoming - Research in Social and Administrative Pharmacy.
    Abstract The values of the healthcare sector are fairly ubiquitous across the globe, focusing on caring and respect, patient health, excellence in care delivery, and multi-stakeholder collaboration. Many individual pharmacists embrace these core values. But their ability to honor these values is significantly determined by the nature of the system they work in. -/- The paper starts with a model of the prevailing pharmacist workforce model in Scotland, in which core roles are predominantly separated into hierarchically disaggregated jobs focused on (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  22. Takeuti's well-ordering proofs revisited.Andrew Arana & Ryota Akiyoshi - 2021 - Mita Philosophy Society 3 (146):83-110.
    Gaisi Takeuti extended Gentzen's work to higher-order case in 1950's–1960's and proved the consistency of impredicative subsystems of analysis. He has been chiefly known as a successor of Hilbert's school, but we pointed out in the previous paper that Takeuti's aimed to investigate the relationships between "minds" by carrying out his proof-theoretic project rather than proving the "reliability" of such impredicative subsystems of analysis. Moreover, as briefly explained there, his philosophical ideas can be traced back to Nishida's philosophy in Kyoto's (...)
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  23. Se paha naturalismi.Panu Raatikainen - 2010 - In H. Rydenfelt & H. Kovalainen (ed.), Mitä on filosofia? Gaudeamus.
    Download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   1 citation