Although religious belief is often claimed to help with physical ailments including pain, it is unclear what psychological and neural mechanisms underlie the influence of religious belief on pain. By analogy to other top-down processes of pain modulation we hypothesized that religious belief helps believers reinterpret the emotional significance of pain, leading to emotional detachment from it. Recent findings on emotion regulation support a role for the right ventrolateral prefrontal cortex, a region also important for driving top-down pain inhibitory circuits. (...) Using functional magnetic resonance imaging in practicing Catholics and avowed atheists and agnostics during painful stimulation, here we show the existence of a context-dependent form of analgesia that was triggered by the presentation of an image with a religious content but not by the presentation of a non-religious image. As confirmed by behavioral data, contemplation of the religious image eneabled the religious group to detach themselves from the experience of pain. Critically, this context-dependent modulation of pain specifically engaged the right VLPFC, whereas group-specific preferential liking of one of the pictures was associated with activation in the ventral midbrain. We suggest that religious belief might provide a framework that allows individuals to engage known pain-regulatory brain processes. (shrink)

The paper focuses on the particular structure of the content of so-called generic memories, specifically of those of recurring events from one's past. This way of remembering has two central features that are in tension to each other: what is mentally represented is both rather specific as one is typically simulating a scene and sufficiently abstract as the represented scene stands for a series of similar former events. It will be argued that the phenomenon can be adequately described as a (...) mental state representing personal event prototypes. This description further allows to account for the dynamic process of remembering, in which, depending on the context, different forms of personal remembering may come to the fore. (shrink)

This essay focuses on the woman's page in the *Grain Growers' Guide,* edited between 1912 and 1917 by Francis Marion Beynon. I approach this material with questions that have become prominent in rhetorical studies of women's writing. How were women called forth to speak, and what were their motivations to participate in public debate? How did woman's page editors shape the conditions under which they themselves and other women could articulate their concerns? I show that suffragist editor Francis Marion Beynon (...) created situations in which she and other women could speak publicly and politically about issues such as women's suffrage. (shrink)

We advocate for the inclusion of Indigenous studies within first-year writing and academic English courses, particularly those taught to multilingual, international students. We argue that asking international students to learn about local and international Indigenous issues productively intersects with coursework in academic English. Our pedagogical approach emphasizes metalanguage and allows Indigenous studies and explicit language instruction to work in tandem, thereby recognizing the agency of Indigenous scholars and guiding non-Indigenous students in relation to it.

This article uses rhetorical genre theory to discuss methods for writing studies research in light of increasing participation of Indigenous scholars and students in disciplines throughout the academy. Like genres, research methods are embedded in systems of interaction that create subject positions and social relations. Using rhetorical genre theory to understand methods as the cultural tools of research communities, we argue that methods can be enacted as flexible resources in the interest of advancing ethical knowledge. In the context of Indigenous (...) epistemological activism, researchers can then take a contingent stance toward method, a stance we name “principled uncertainty.”. (shrink)

Trans rights advocacy is a social justice movement that is transforming language practices relating to gender. Research has highlighted the fact that language which constructs gender as binary harms trans people, and some trans studies researchers have developed guidelines for honouring trans people’s names and pronouns. The language of academic writing is an area of discussion where questions of trans rights and trans experiences have not yet been addressed. This paper draws on two data sources to explore the citation experiences (...) and practices of trans scholars and activists: a web-based archive of writers’ perspectives built between 2015 and 2016; and a corpus-based study of 14 research articles published in TSQ: Transgender Studies Quarterly. Our analysis highlights the sensitivity that is required of colleagues who work with transgender authors’ writing, furthering our understanding of citation as a collaborative and potentially intimate and caring practice. Practices of referring to work by trans scholars pose ethical questions about the social relations expressed in citation in general, enabling applied language scholars to develop a new and different awareness of the sociality of citation. (shrink)

Occlusion is most commonly presented as an aspect of certain genres: occluded genres. Here, occlusion is proposed as a property of the processes by which genres are taken up. While routine use of genres creates expectations around when the genre’s uptake is commonly occluded, such expected practice can be subverted by deliberate disclosure. Occlusion and disclosure in the process of genre uptake thus become argumentative and powerful moves in communicative interaction. In three case studies, I analyze processes of occlusion in (...) relationship to the genre of the letter to the university president. (shrink)

This article offers a way of using the theory of audience design—how speakers position different audience groups as main addressees, overhearers, or bystanders—for written discourse. It focuses on main addressees, that is, those audience members who are expected to participate in and respond to a speaker's utterances. The text samples are articles, letters, and editorials on women's suffrage that were published between 1909 and 1912 in Canadian periodicals. In particular, the author analyzes noun phrases with which suffrage-skeptical women are addressed, (...) relying on the theory of constitutive rhetoric to highlight the interpellative force with which the audience design of this public political debate operates. (shrink)

Introduction: There is currently no binding, internationally accepted and successful approach to ensure global equitable access to healthcare during a pandemic. The aim of this ethical analysis is to bring into the discussion a legally regulated vaccine allocation as a possible strategy for equitable global access to vaccines. We focus our analysis on COVAX (COVID-19 Vaccines Global Access) and an existing EU regulation that, after adjustment, could promote global vaccine allocation. -/- Methods: The main documents discussing the two strategies are (...) examined with a qualitative content analysis. The ethical values reasonableness, openness and transparency, inclusiveness, responsiveness and accountability serve as categories for our ethical analysis. -/- Results: We observed that the decision-making processes in a legal solution to expand access to vaccines would be more transparent than in COVAX initiative, would be more inclusive, especially of nation states, and the values responsiveness and accountability could be easily incorporated in the development of a new regulation. -/- Discussion: A legal strategy that offers incentives to the pharmaceutical industry in return for global distribution of vaccines according to the Fair Priority Model is an innovative way to achieve global and equitable access to vaccines. However, in the long term, achieving the Sustainable Development Goals will require from all nations to work in solidarity to find durable solutions for global vaccine research and development. Interim solutions, such as our proposed legal strategy for equitable access to vaccines, and efforts to find long-term solutions must be advanced in parallel. (shrink)

This paper aims to analyze the ethical challenges in experimental drug use during the early stage of the COVID-19 pandemic, using Germany as a case study. In Germany uniform ethical guidelines were available early on nationwide, which was considered as desirable by other states to reduce uncertainties and convey a message of unity. The purpose of this ethical analysis is to assist the preparation of future guidelines on the use of medicines during public health emergencies. The use of hydroxychloroquine, remdesivir (...) and COVID-19 convalescent plasma in clinical settings was analyzed from the perspective of the ethical principles of beneficence, non-maleficence, justice and autonomy. We observed that drug safety and drug distribution during the pandemic affects all four ethical principles. We therefore recommend to establish ethical guidelines (i) to discuss experimental treatment options with patients from all population groups who are in urgent need, (ii) to facilitate the recording of patient reactions to drugs in off-label use, (iii) to expand inclusion criteria for clinical studies to avoid missing potentially negative effects on excluded groups, and (iv) to maintain sufficient access to repurposed drugs for patients with prior conditions. (shrink)

From 1909 onward, the Canadian suffrage debate was heavily influenced by reports on suffrage militancy from Great Britain and the United States. Militancy played an influential role in Canadian suffrage history not through its practice–there was no Canadian militant campaign–but through an ongoing discussion of its meaning. Using Anne Freadman's notions of genre and uptake, this paper analyzes the discursive uptake of suffrage militancy—from news reports on front pages, to commentary on women's pages, to reviews of Emmeline Pankhurst's Canadian speaking (...) engagements. The Canadian debate about militancy is a fertile site for drawing out the roles of genre and uptake in the political positioning of both suffragists and suffrage sceptics. Talk about militancy serves as a way to regulate the uptake of this particular genre of political action, whereby both sides tended to share the optimistic view that Canadian suffragists where not yet in need of militancy. (shrink)

In this paper I will show that you can distinguish two main types of argumentation in respect to feeling and emotions in the philosophy of religion of William James, which point to two different kind of criticism of religion. Especially in his early works, James argues that you may lawfully adopt religious beliefs on the basis of passional grounds. This argumentation points to a type of criticism of religion, which denies that beliefs based on such emotional grounds may be justified. (...) In his famous study The Varieties of Religious Experience, James defines religious experience as an experience of inner conversion, where the individual gets in touch with a higher self. The philosophical interpretation of religious experience points not at least to a type of criticism of religion in the tradition of Ludwig Feuerbach, which is known as the theory of projection. (shrink)

We assess the state of thinking about gender identities in computer vision through an analysis of how research papers in gender and facial recognition are designed, what claims they make about trans and non-binary people, what values they espouse, and what they describe as ongoing challenges for the field. In our corpus of 50 research papers, the seven papers that consider trans and non-binary identities use questionable assumptions about medicalization as a measure of transness, about gender transition as a linear (...) and bounded process, and about the concept of gender deception. Otherwise, non-normative gender identities are absent and their consideration is in fact hindered by prevailing research values, particularly deeply embedded ones such as performance and accuracy. We point out how the use of shared datasets calcifies binary conceptions of gender. In the way that the field of computer vision conceives of ongoing challenges for its research, it does not yet face questions that trans and non-binary user experiences pose and often falls back on biologically essentialist notions of sex classification. We make two recommendations: that computer vision researchers undertake interdisciplinary work with researchers who study gender as a socio-cultural phenomenon, and that journal editors and conference organizers do the same in peer review and conference acceptance processes. (shrink)

In the process of mentoring instructors of writing into the field of writing studies, there is a tension between practical surface of writing instruction and underlying theoretical depth. This paper calls for more systematic thinking about that tension between surface and depth. It emphasizes the important roles that metalanguage plays in mediating that tension and points out the indignities of contract employment that in many ways prevent writing instruction in Canada from becoming the deep and thoroughly researched practice it could (...) be. (shrink)

Standardized academic English is now understood to be rooted in histories and practices that are colonial, classist, nationalist, heteronormative, ableist, and sexist. Current teaching of academic English carries an ethos of making practices of research writing accessible to students from marginalized backgrounds through explicit attention to language patterns and genre structures. In the context of both ideological critique and explicit pedagogy, I discuss three pragmatic elements of research writing—positionality, citation, and evaluation—with examples from one of my courses. I present these (...) elements and my approach to teaching them as a practice that is attentive to both details of published scholarship and students’ agency and intentionality in shaping their own writing projects, claims, and arguments. My work is framed by a functional approach to grammar where grammar is not interesting as a standardized apparatus but as a code that provides a range of options for producing performative effects. I call this spacious grammar. (shrink)

This article reviews recent government incursions on questions of free speech at universities and colleges in Ontario and Alberta and presents the challenge they pose to university autonomy. Inherent in university autonomy is the possibility—or the obligation—that universities make decisions based on ethical responsibilities that can extend beyond the limits of current law. As a case study of university autonomy in matters of expressive freedom, I highlight events at the University of British Columbia, which leads me to a discussion of (...) how questions of ethical responsibility have been raised particularly in relation to the speech protection of transgender members of the university. A central issue is the need for universities to adjudicate when free speech rights meet related responsibilities with which they can conflict. I detail how, for instance, the invitation of some anti-trans speakers can pose such a conflict and should lead university communities to consider adjusting their responses in extreme cases so as to be able to more autonomously regulate hateful speech beyond applicable law. (shrink)

Literary studies are often seen as a discipline without method. Research articles in literature do not have method sections, nor do they list what type of evidence has been included in a particular project or by what procedures primary material was analyzed. Because of implicitness of questions of method and research design, writing in literary studies is difficult to teach and often relies on students' abilities to infer their own strategies for reading and writing. I analyze a textual corpus of (...) recent research articles from Canadian Literature and Studies in Canadian Literature in order to clarify typical discursive patterns that are used when discussing methods of literary scholarship. On the basis of these findings, we can ask: How can teaching in literary studies be adjusted in order to demystify the methodological practices of the discipline? (shrink)

In Slovenia, the collaborative economy is in the early stages of development. The collaborative economy became a popular topic in 2015 when the government intensified its efforts to initiate a debate on legal reforms that would better accommodate foreign collaborative economy companies in Slovenia. While in 2016, the government was actively working on the topic and eager to start the discussions on legal reform in line with the European agenda for the collaborative economy since 2018, the issue has lost its (...) momentum. After the Act Amending the Hospitality Act was adopted, the government has slowed down its efforts to create a regulatory framework conducive to the needs of the collaborative economy. Nevertheless, the practice is becoming more and more common, with several sharing initiatives surfacing in the past few years. Most collaborative economy services are not yet subject to taxation and regulation, one of the most pressing questions that will have to be answered in Slovenia is how to regulate and tax the collaborative economy. (shrink)

A SECOND COMPLETELY REVISED EDITION OF THIS TEXTBOOK ON INTERDISCIPLINARY RESEARCH WAS PUBLISHED WITH AMSTERDAM UNIVERSITY PRESS IN 2022. Check out that version here and a PDF of its ToC and Introduction, as this first edition (AUP 2016) is no longer available. [This book (128 pp.) serves as an introduction and manual to guide students through the interdisciplinary research process. We are becoming increasingly aware that, as a result of technological developments and globalisation, problems are becoming so complex that they (...) can only be solved through cooperation between multiple disciplines. Healthcare, climate change, food security, energy, financial markets and quality of life are just a few examples of issues that require scientists and academics to work in a crossdisciplinary way. As a result of these developments, an interdisciplinary approach is becoming increasingly popular in higher education and must be considered an absolute necessity. Young academics are being called on to step beyond the boundaries of traditional disciplines in order to contribute to addressing fundamental problems and solving challenges facing society. There is a need for people who are not afraid to ask critical questions, who can work together well and can look beyond the boundaries of their own field. This means students need to learn more about how they can integrate and apply knowledge, methods and skills from different fields. Interdisciplinary research projects and practical training courses offer students more than one perspective on the same subject. Comparing and contrasting, connecting, adding and adapting concepts, theories and methodologies from different disciplines ultimately results in new insights and better answers to complex problems.]. (shrink)

In ancient philosophy, there is no discipline called “logic” in the contemporary sense of “the study of formally valid arguments.” Rather, once a subfield of philosophy comes to be called “logic,” namely in Hellenistic philosophy, the field includes (among other things) epistemology, normative epistemology, philosophy of language, the theory of truth, and what we call logic today. This entry aims to examine ancient theorizing that makes contact with the contemporary conception. Thus, we will here emphasize the theories of the “syllogism” (...) in the Aristotelian and Stoic traditions. However, because the context in which these theories were developed and discussed were deeply epistemological in nature, we will also include references to the areas of epistemological theorizing that bear directly on theories of the syllogism, particularly concerning “demonstration.” Similarly, we will include literature that discusses the principles governing logic and the components that make up arguments, which are topics that might now fall under the headings of philosophy of logic or non-classical logic. This includes discussions of problems and paradoxes that connect to contemporary logic and which historically spurred developments of logical method. For example, there is great interest among ancient philosophers in the question of whether all statements have truth-values. Relevant themes here include future contingents, paradoxes of vagueness, and semantic paradoxes like the liar. We also include discussion of the paradoxes of the infinite for similar reasons, since solutions have introduced sophisticated tools of logical analysis and there are a range of related, modern philosophical concerns about the application of some logical principles in infinite domains. Our criterion excludes, however, many of the themes that Hellenistic philosophers consider part of logic, in particular, it excludes epistemology and metaphysical questions about truth. Ancient philosophers do not write treatises “On Logic,” where the topic would be what today counts as logic. Instead, arguments and theories that count as “logic” by our criterion are found in a wide range of texts. For the most part, our entry follows chronology, tracing ancient logic from its beginnings to Late Antiquity. However, some themes are discussed in several eras of ancient logic; ancient logicians engage closely with each other’s views. Accordingly, relevant publications address several authors and periods in conjunction. These contributions are listed in three thematic sections at the end of our entry. (shrink)

Culture and socialization influence how individuals perceive and express emotional distress. Research therefore, must consider the context to capture individual experiences. However, the majority of studies on factors associated with emotional distress among migrants use quantitative approaches, limiting an in-depth understanding. This study investigates emic themes of emotional distress among Vietnamese migrants by integrating anthropological and psychiatric approaches. The mixed methods study first quantified differences in reported themes of distress between Vietnamese (n = 104) and German (n = 104) patients, (...) who utilized two psychiatric outpatient clinics in Berlin, Germany. Based on these differences, ethnographic interviews were conducted with 20 Vietnamese patients. In the quantitative part, differences in frequency of reported distress between Vietnamese and German patients indicate cultural and migration-related issues among Vietnamese migrants, such as the upbringing of children in a transcultural context. In the qualitative part, interviews with Vietnamese patients elicited contextualizing information and additional themes of distress. Besides commonly expressed socioeconomic themes, such as work and finances, we identified affectively charged themes concerning roles toward partnership and children. A central emic theme is expressed as “moments of speechlessness,” which go beyond a lack of language proficiency and challenge patients in different spheres of life. Migration entails complex affective dynamics, determined by a specific migratory and post-migratory context. Within this context, norms and values determine which themes of distress patients articulate openly. Therefore, an interdisciplinary, mixed-methods approach can yield a contextualized understanding of emotional distress and the complex nature of migration. (shrink)

Philosophy begins and ends in disagreement. Philosophers disagree among themselves in innumerable ways, and this pervasive and permanent dissent is a sign of their inability to solve philosophical problems and establish substantive truths. This raises the question: What should I do with my philosophical beliefs in light of philosophy's epistemic failure? In this open-access book, János Tozsér develops four possible answers into comprehensive metaphilosophical visions and argues that we cannot find peace either by committing ourselves to one of these visions (...) or by abandoning our philosophical beliefs. Tozsér calls this disheartening insight "the experience of breakdown", making the case that philosophy's truth-seeking and justificatory tools are unsuitable for establishing truths. Shedding light on the epistemic status of our philosophical beliefs, Tozsér adopts a broad approach to assess the metaphilosophical visions used by philosophers to interpret their own activity and determine their epistemic self-esteem. Open access was funded by the Research Centre for the Humanities, Hungary. (shrink)

The objective of Working Group 4 of the COST Action NET4Age-Friendly is to examine existing policies, advocacy, and funding opportunities and to build up relations with policy makers and funding organisations. Also, to synthesize and improve existing knowledge and models to develop from effective business and evaluation models, as well as to guarantee quality and education, proper dissemination and ensure the future of the Action. The Working Group further aims to enable capacity building to improve interdisciplinary participation, to promote knowledge (...) exchange and to foster a cross-European interdisciplinary research capacity, to improve cooperation and co-creation with cross-sectors stakeholders and to introduce and educate students SHAFE implementation and sustainability. To enable the achievement of the objectives of Working Group 4, the Leader of the Working Group, the Chair and Vice-Chair, in close cooperation with the Science Communication Coordinator, developed a template to map the current state of SHAFE policies, funding opportunities and networking in the COST member countries of the Action. On invitation, the Working Group lead received contributions from 37 countries, in a total of 85 Action members. The contributions provide an overview of the diversity of SHAFE policies and opportunities in Europe and beyond. These were not edited or revised and are a result of the main areas of expertise and knowledge of the contributors; thus, gaps in areas or content are possible and these shall be further explored in the following works and reports of this WG. But this preliminary mapping is of huge importance to proceed with the WG activities. In the following chapters, an introduction on the need of SHAFE policies is presented, followed by a summary of the main approaches to be pursued for the next period of work. The deliverable finishes with the opportunities of capacity building, networking and funding that will be relevant to undertake within the frame of Working Group 4 and the total COST Action. The total of country contributions is presented in the annex of this deliverable. (shrink)

This participatory study, conducted in an introductory psychology class, recounts self-reflections of 22 undergraduate students and their instructor engaging in an GenAI-mediated storyboard generation process. It relies on Gordon Pask’s conversation theory, structuring out the nature of interactions between students, instructor, and GenAI, and then uses a qualitative narrative to describe these conversational feedback loops constituting the creation of draft and final storyboards. Results suggest students engaged in cyclical feedback driven processes to master their creations, used elements of photography related (...) to the relationships between objects in frame, image processing, and cultural objects/themes to generate narratives. Issues were faced with generating text on images, and the consistency and style of generated frames as they interacted with GenAI tools. This study provides guidelines to university teaching professionals to design effective activities mediated by text-to-image GenAI. (shrink)

Artikkelissa otan kantaa niin sanottuun voluntarismikiistaan Descartesin tahdon käsitykseen ja arvostelmateoriaan liittyen kannattaen epäsuoraa voluntarismia. Käsittelen erityisesti kysymystä voiko tahdolla Descartesin mukaan olla suora kontrolli ihmisen arvostelmasta pidättäytymiseen? Pitkään vallassa olleen tulkintasuuntauksen mukaan Descartesin käsityksessä tahdolla on kyky vaikuttaa doksastisiin tiloihin suoraan, pelkällä tahdon aktilla. Tätä kutsutaan suoraksi voluntarismiksi ja se tarkoittaa lyhyesti sanottuna sitä, että meillä on kyky hyväksyä, olla hyväksymättä sekä pidättäytyä arvostelemasta täysin tahdonvaraisesti. Tässä tekstissä kannatan kuitenkin epäsuoraa voluntarismia: tahto kykenee vaikuttamaan doksastiseen tilaan epäsuorasti vaikuttamalla uskomuksen (...) muodostamisen kannalta olennaisiin toimintoihin, erityisesti vahvoihin perusteisiin keskittymiseen. Argumentoin epäsuoran voluntarismin puolesta seuraavin tavoin: 1) Kohdat, joiden katsotaan puoltavan suoraa voluntarismia, voidaan yhtä lailla tulkita puoltamaan myös epäsuoraa voluntarismia, 2) Epäsuora voluntarismi on sekä filosofisesti että psykologisesti uskottavampi tulkinta siitä, kuinka ihminen arvostelmia muodostaa, ja 3) Epäsuora negatiivinen voluntarismi on koherentimpi ja ristiriidattomampi tulkinta epäilyn metodin käytöstä (siis yleisestä arvostelmasta pidättäytymisestä) Ensimmäisessä mietiskelyssä. (shrink)

Mitä oleva on? Omaisuus ja elämä pureutuu tähän filosofian peruskysymykseen seuraten kahta länsimaisen filosofian jättiläistä, Aristotelestä ja Heideggeria. Siinä missä Aristoteles kysyy olevaa substantiivina ja tilana, etsii Heidegger olemisen mieltä verbinä ja tapahtumana. Nämä kaksi merkitystä löytyvät myös suomen olla-verbistä: "omistaa jotakin" ja "olla olemassa, elossa". Omaisuus ja elämä antavat peruslähtökohdat olevan tulkitsemiselle. Kirja vie lukijansa filosofian kreikkalaisille juurille ja sen uusimpiin, Heideggerin avaamiin mahdollisuuksiin.

Käsittelen tässä artikkelissa Leibnizin käsitystä kuolemasta, jota ei tarkkaan ottaen ole olemassa. Kuoleminen on Leibnizin mukaan vain tila, jossa havaintomme eivät nouse tarkoiksi ja vaivumme ikäänkuin elottoman luonnon tasolle.

Viime vuosina ihmistieteiden kentässä on saanut osakseen paljon huomiota uusi lähestymistapa, jota kutsutaan ”evoluutiopsykologiaksi”. Sen piiristä on esimerkiksi väitetty, että evoluutio on muokannut meidän parinvalintamieltymyksiämme niin, että miehillä on taipumus tuntea vetoa lisääntymiskykyisiltä näyttäviin nuoriin naisiin, pyrkiä parittelemaan aina tilaisuuden tullen mahdollisimman monien naisten kanssa ja olla mustasukkaisia, kun taas naiset ovat taipuvaisia mieltymään iäkkäämpiin miehiin, joilla on valtaa ja resursseja. Luonnonvalinnalla on pyritty myös selittämään mm. raiskauksia.

Suomessa kuten muissakin ”kehittyneissä” maissa suurin osa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta tehdään nykyisin jo yksityisellä rahoituksella. Tämä on tuonut mukanaan myös aivan uudenlaisia yhteiskunnallisia ja eettisiä ongelmia ja haasteita. Tilaustutkimuksen osuus korkeakouluissa tehtävästä tutkimuksesta on jatkuvasti kasvanut. Tällaiseen suuntaavaan ulkopuoliseen tutkimusrahoitukseen liittyy monenlaisia ongelmia. Pyrin tässä kirjoituksessa käsittelemään niistä keskeisimpiä.

Julkaisematta jääneessä muistiossaan Mietteitä oikeuden yleiskäsitteestä (1702-1703?) G. W. Leibniz muotoilee uudelleen Platonin Euthyfron-dialogissa esitetyn kuuluisan kysymyksen. Hän kirjoittaa: ”Myönnetään, että kaikki mitä Jumala tahtoo, on hyvää ja oikein. Sen sijaan kysytään, onko se hyvää ja oikein siksi että Jumala niin tahtoo, vai tahtooko Jumala sitä koska se on hyvää ja oikein. Eli kysytään, onko hyvyys tai oikeus jotakin mielivaltaista, vai koostuvatko ne asioiden luonnetta koskevista välttämättömistä ja ikuisista totuuksista, kuten luvut ja suhteet.” Universaaleja, ikuisia totuuksia puolustava filosofi ei voi (...) hyväksyä ensin mainittua vaihtoehtoa. Hänen mukaansa ”Se toden totta tuhoaisi Jumalan oikeudenmukaisuuden. Sillä miksi ylistäisimme häntä oikeudenmukaisista teoista, jos oikeudenmukaisuuden käsite ei hänen tapauksessaan lisää mitään teon käsitteeseen? Ja sanonta stat pro ratione voluntas, minun tahtoni käyköön perusteesta, on todella tyrannin motto.” Leibnizin kritiikki on suunnattu erityisesti hänen aikalaisiaan René Descartesia, Thomas Hobbesia ja Samuel Pufendorfia vastaan. Hän ei voi hyväksyä näkemystä, jonka mukaan oikeudenmukaisuuden mitta on vain Jumalan tahto. Perustan on löydyttävä ikuisista totuuksista, jotka ovat myös Jumalan oikeudenmukaisuuden standardi. Erityisen kuuluisaksi tuli Leibnizin kritiikki Pufendorfin näkemyksiä kohtaan, sillä Pufendorfin laajalle levinneen teoksen De officio hominis et civis ranskalaisen laitoksen neljännen painoksen toimittaja Barbeyrac liitti siihen Leibnizin kiistakirjoituksen, joka tunnetaan lyhyellä nimellä Monita (Epistola viri excellentissimi ad amicum qua monita quaedam ad principia Pufendorfiani operis de officio hominis et civis continentur, 1706) ja puolusti Pufendorfia Leibnizia vastaan. Leibnizin onnistui kuitenkin ilmeisesti osoittaa eräs heikkous Pufendorfin näkemyksissä, jota Barbeyrac ei pystynyt sivuuttamaan: tämän mukaan Jumala on saman aikaan sekä ylin tuomari että lakien laatija. Siten Leibnizin näkökulmasta Jumala on tyranni – hänen tahtonsa on oikeuden ja etiikan mitta ja koska hän on kaikkivaltias, hän voi pakottaa ihmiset noudattamaan sellaista oikeudenmukaisuutta, joka on hänen mieleistään. Koska Jumalan yläpuolella ei ole Pufendorfin mukaan mitään, hän voi toimia aivan mielivaltaisesti. Leibnizin kritiikki kiteytyy Pufendorfin epäselvään erotteluun ulkoisen ja sisäisen velvollisuuden välillä, joka jättää hänen näkemyksensä arvoitukselliseksi. Tutkiskelen tässä esitelmässä oliko Leibnzin kritiikki johdonmukainen ja oikeutettu. Onko Pufendorfin näkemyksissä heikkous, jota hän ei itse huomannut? Vertailen myös asiaa koskevia eri kommentaareja (mm. Kari Saastamoinen, Petter Korkman, Fiametta Palladini) ja arvioin Leibnizin kritiikin reseptiota Pufendorf-tutkimuksessa. (shrink)

Gottfried Wilhelm Leibnizia (1646–1716) on usein kutsuttu universaalineroksi. Luonnehdinta on varsin osuva ottaen huomioon Leibnizin intressien laajuuden, hänen luovan panoksensa monille eri aloille ja metafyysis-kulttuurisen vision, joka kajasti kaikkien hänen hankkeidensa, niin teoreettisten kuin käytännöllistenkin, taustalla. Leibniz tunnetaan nykyään ennen kaikkea filosofina ja matemaatikkona, mutta ei juurikaan siitä, että hän toimi suuren osan elämästään kahden eri kirjaston hoitajana: Hannoverin herttuallisen kirjaston ja edelleen maineikkaan, Wolfenbüttelissä sijaitsevan Herzog August Bibliothekin. Tämä katsausartikkeli esittelee Leibnizin kirjastouraa ja hänen kirjastonhoitoa koskevia näkemyksiään, jotka eivät (...) omana aikanaan olleet aivan tavanomaisia. Leibnizin universaalikäsityksen mukaan kirjasto ei nimittäin ole kirjoilla täytetty tila vaan heijastus koko inhimillisen tiedon tilasta. Artikkelissa luodaan katsaus aiheesta kirjoitettuun kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen ja Leibnizin kirjastonhoitoa käsitteleviin muistoihin. (shrink)

Lähtökohtanaan Jean-Paul Vernantin ja Albrecht Dihlen historialliset teesit artikkeli tarkastelee tärkeimpien ”lakia ja järjestystä” ilmaisevien käsitteiden (nomos, dikē) roolia esisokraattisten filosofien, erityisesti Anaksimandroksen, Herakleitoksen ja Parmenideen, ajattelussa. Arkaaisessa kreikkalaisessa ajatusmaailmassa sekä luonnon että ihmisyhteisön sisäinen tasapaino ilmentää moninaisen jumalmaailman ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Esisokraatikot ajattelevat todellisuutta eriytyneenä ykseytenä, jonka moninaisuutta sitoo yhteen yhtenäinen perusrakenne; tämän mallin uusi filosofia jäsentää uudesta polis-ajattelusta lainattujen käsitteiden avulla. Tämä esisokraatikkojen ”poliittinen ontologia” ja toisaalta nomoksen, yhteisöllisen normiston, enenevä ymmärtäminen inhimillisenä konventiona, mahdollistaa fysiksen ja nomoksen, (...) ”luonnon” ja ”kulttuurin” välisen myöhemmän vastakkainasettelun. (shrink)

Toisaalta ennennäkemätön äärettömien joukko-opillisten menetelmien hyödyntäminen sekä toisaalta epäilyt niiden hyväksyttävyydestä ja halu oikeuttaa niiden käyttö ovat ratkaisevasti muovanneet vuosisatamme matematiikkaa ja logiikkaa. Tämän kehityksen vaikutus nykyajan filosofiaan on myös ollut valtaisa; merkittävää osaa siitä ei voi edes ymmärtää tuntematta sen yhteyttä tähän matematiikan ja logiikan vallankumoukseen. Lähestymistapoja, jotka tavalla tai toisella hyväksyvät äärettömän matematiikan ja perinteisten logiikan sääntöjen (erityisesti kolmannen poissuljetun lain) soveltamisen myös sen piirissä, on tullut tavaksi kutsua klassiseksi matematiikaksi ja logiikaksi erotuksena nämä hylkäävistä radikaaleista intuitionistisista ja (...) konstruktivistisista opeista. (shrink)

Kiinnostukseni kohteena seuraavassa on tietty suosittu ”intellektualistinen” käsitys kielen ja käsitteiden oppimisesta ja ymmärtämisestä. Käsitys on sinällään hyvin periteinen, ja voidaan väittää, että se on ollut ainakin piilevästi sisäänrakennettuna useiden uuden ajan filosofien teorioissa. Jätän tämän väitteen tarkemman erittelyn kuitenkin filosofian historioitsijoiden selvitettäväksi, ja keskityn seuraavassa käsityksen enemmän tai vähemmän julkilausuttuihin ilmentymiin nykyajan filosofiassa. Se on vaikuttanut monissa vaikutusvaltaisissa lähestymistavoissa kieleen, merkitykseen ja mieleen.

Elämä on nähty merkittävänä aiheena Bergsonin filosofiassa. Elämän filosofinen merkitys Bergsonilla ilmenee selvästi hänen pääteoksessaan L'évolution créatrice (Luova evoluutio, 1907), jossa hän keskittyy inhimillisten tietokykyjen evolutiivisen alkuperän rekonstruointiin ja tieto-opillisiin seurauksiin. Bergsonin mukaan biologia tarjoaa filosofialle tietokykyjen kehitysteoreettisen näkökulman, ja filosofia metafysiikkana täsmentää biologialle sopivaa epistemologiaa. Tässä artikkelissa esittelen Bergsonin filosofisen teorian biologian ja epistemologian vastavuoroisesta suhteesta. Aloitan epistemologian, tieteen ja metafysiikan välisen suhteen selventämisellä Bergsonin teoriassa. Sen jälkeen esittelen, kuinka Bergson näkee tietokykyjen kehittymisen olennaisena osana eläinten yleistä kehityshistoriaa. Analysoimalla (...) eläinkunnan kognitiivisten kykyjen kahta taipumusta, älykkyyttä (intelligence) ja vaistoa (instinct), Bergson kehittää näkemyksen metafysiikasta, jonka avulla on mahdollista selvittää epistemologian ja biologian keskinäistä riippuvuutta ja vastavuoroisuutta. Lopuksi valaisen tätä vastavuoroisuutta Bergsonin analyysilla käsitteellisen tiedon muodostumisesta. (shrink)

Filosofisessa merkitysteoriassa asetetaan usein vastatusten toisaalta totuusehtoihin nojautuvat teoriat ja toisaalta teoriat, jotka samastavat ilmaisun merkityksen sen käytön kanssa. Yksi suhteellisen täsmällinen paikallinen muunnelma hieman epä- määräisestä merkityksen käyttöteoriasta on suosittu ajatus, että loogisten vakioiden merkityksen määräävät niihin liittyvät päättelysäännöt. Tämä ajatus toimii usein myös esimerkkinä yleisemmille merkityksen käyttöteorioille.

Artikkeli tarkastelee aluksi Hannah Arendtin analyysiä totalitarismin pohjimmiltaan ideologisesta luonteesta ja ideologisen ”idean” olemuksesta. Tätä analyysiä verrataan Alain Badioun yritykseen herättää henkiin ideologinen ”idean politiikka”. Artikkelin perusväitteen mukaan sekä Arendt että Badiou näkevät politiikan alueena, jolla uutuus ja ihmisen kyky ryhtyä maailmaa muuttaviin hankkeisiin voivat toteutua. He ymmärtävät kuitenkin poliittisen aktiviteetin muodon olennaisesti eri tavoin: Arendtille politiikka on perusluonteeltaan toimintaa, praksista, Badioulle se on pohjimmiltaan idean tuottamista, poiesista. Tällä on keskeisiä seurauksia heidän politiikkakäsityksilleen. Lopuksi osoitetaan, että Badioun ”ideologinen” ymmärrys politiikasta (...) jää alttiiksi Arendtin peruskritiikille, jonka mukaan politiikan välineellinen ymmärtäminen keinojen ja päämäärien viitekehyksessä on viime kädessä kyvytön sulkemaan pois poliittisen terrorin mahdollisuutta. (shrink)

Trope theories aim to eschew the primitive dichotomy between characterising (properties, relations) and characterized entities (objects). This article (in Finnish) presents a new trope theoretical analysis of relational inherence as the best way out of the impasse created by the alleged necessity to choose between an eliminativist and a primitivist ("relata-specific") view about relations in trope theory.

Artikkeli käy läpi Quentin Meillassoux’n Äärellisyyden jälkeen -teoksessa esittelemiä spekulatiivisen materialismin lähtökohtia: ajatuksen Kantin jälkeistä filosofiasta hallinneesta korrelationismista ja sen ”heikosta” ja ”vahvasta” muodosta sekä Meillassoux’n perusargumentin, jolla hän pyrkii osoittamaan vahvan korrelationismin pyrkimyksen absoluuttisista viitepiisteistä luopumiseen sisäisesti ristiriitaiseksi. Tarkastelun pääpaino on Meillassoux’n väitteessä, että ajattelun riisuminen kaikista absoluuttisista näkökohdista johtaa vahvan korrelationismin omaksumaan ”fideistisen”, uskon ja järjen erillisyyttä ja keskinäistä riippumattomuutta korostavan suhtautumisen uskonnolliseen uskoon. Tällainen fideismi voi Meillassoux’n mukaan suojella tai jopa palvella ”nykypäivän fanatismia”. Artikkeli esittää joukon kriittisiä (...) huomioita Meillassoux’n fideismin ja uskon, uskonnollisten absoluuttien sekä fanatismin käsitteistä. Hänen klassiseen valistusmoderniin nojaava fideismikritiikkinsä osoittautuu toistaiseksi puutteellisesti perustelluksi ja ongelmallisesti muotoilluksi. (shrink)

Kirjasymposioartikkeli esittelee Hanna Meretojan teoksen The Ethics of Storytelling: Narrative Hermeneutics, History, and the Possible (Oxford University Press, 2018) keskeisimmät ajatukset ja kytkee ne laajempaan hermeneuttiseen ja jälkistrukturalistiseen ajatteluperinteeseen, etenkin Jean-François Lyotardin luonnehdintaan jälkimodernista aikakaudesta suurten modernien historiallisten metakertomusten horjumisen ja pienten paikallisten kertomusten moneuden aikakautena. Tässä valossa Meretojan hermeneuttista kertomusetiikkaa voidaan lukea ennen muuta pienten, ei-totalisoivien kertomusten etiikkana. Artikkeli esittää, että tällaiselle etiikalle löytyy hedelmällinen vertailukohta Hannah Arendtin totalitarismiteoriasta, joka sijoittaa ideologiset metakertomukset totalitaarisen hallinnan ja sen tuottaman ”banaalin pahuuden” (...) ytimeen; niin Arendtin kuin Meretojankin kertomusetiikan keskeisenä viitekohtana on holokausti moderniteetin eettisenä nollapisteenä. Nämä yhteydet tuovat esiin Meretojan hahmotteleman hermeneuttisen etiikan laajan teoreettisen kaikupohjan myöhäismodernissa ajatteluperinteessä. Lopuksi pohditaan kysymystä hermeneuttisen pienten kertomusten etiikan jatkuvasta ajankohtaisuudesta sosiaalisen median ja sen ”kuplien” aikakaudella. (shrink)

Title in English translation: Metametaphysics - with and without Categories. A comment paper on An Introduction to Metametaphysics by Tuomas Tahko. Ehdotan artikkelissa uutta olevan ja sen muodon välistä erottelua. Erottelun avulla voidaan antaa täsmällinen käsitys ontologisen kategorian käsitteestä ja metafysiikan tutkimuskohteesta. Argumentoin myös, että metafysiikan epistemologiaa ja semantiikkaa sekä metafyysistä selitttämistä pitää lähestyä kategorianäkökulmasta. Artikkeli on kommentti Tuomas Tahkon oppikirjaan An Introduction to Metametaphysics.

[A comment paper on Tuomas Tahko's book An Introduction to Metametaphysics (CUP, 2016).] Pyrin tässä artikkelissa selvittämään, missä määrin Tuomas Tahkon kirjan An Introduction to Metametaphysics luvussa 9 esittämä käsitys tieteen ja metafysiikan suhteesta tuo selvyyttä metafysiikan luonteeseen itsenäisenä tutkimusalana. Analyyttinen metafysiikka on joutunut viimeisten viidentoista vuoden aikana kasvavan kritiikin kohteeksi. James Ladymanin (2012) mukaan viime aikoina suosittu käsitys metafyysisen teorian valinnasta teoreettisten hyveiden perusteella kohtaa niin sanotun vahvan globaalin alimääräytyneisyyden ongelman. Tahko pyrkii vastaamaan näihin huoliin esittämällä synteesiin E.J. Lowen (...) metafysiikkakäsityksen ja Laurie Paulin (2002) esittämien ideoiden välillä. Argumentoin, että Tahkon vastaus on sikäli puutteellinen, että se jättää avoimeksi kysymyksen parhaan ontologisen kategoriajärjestelmän valinnasta. Teen ehdotuksia siitä, miten voimme välttää alimääräytyneisyyshuolen myös tässä tapauksessa. (shrink)

Totuus on nykyisellään laaja-alaisen kritiikin kohteena niin akateemisessa, poliittisessa kuin vähemmän formaalissakin kontekstissa. Puolustan filosofisesti kestävää ja selitysvoimaista totuuskäsitettä tältä laaja-alaiselta kritiikiltä argumentoimalla sen arvon ja normatiivisuuden puolesta. Totuus on välineellisesti arvokas käsite, joka mahdollistaa todellisuuden erottamisen kuvitelmasta ja toiveajattelusta. Tämän lisäksi todet uskomukset ovat välineellisesti arvokkaita moninaisten hyötyjen, kuten onnistuneiden ennustusten ja navigoinnin saavuttamisessa. Toisaalta olemme joskus kiinnostuneita totuudesta pelkästään sen itsensä takia. Totuuden normatiivisuudesta kertoo taipumuksemme pitää sitä yleisenä tiedollisten pyrkimysten päämääränä ja yhtenä uskomuksen sekä väitettävyyden oikeellisuuden standardina, (...) johon suhteessa olemme eri mieltä ja jonka puhumista edellytämme luokka- ja oikeussaleissamme sekä parlamenteissamme. Edellisen nojalla totuus ei osoittaudu pelkästään mielenkiintoiseksi teoreettisen tarkastelun kohteeksi, vaan käsitteeksi, jolla on laaja-alaista tieteellistä ja yhteiskunnallista merkittävyyttä. (shrink)

An old paper of mine (in Finnish) on the "similarity" of quantity tropes. See "Quantity Tropes and Internal Relations", "Kinds of Tropes without Kinds" and "The Ontological Form of Tropes" for more updated version of our theory.